|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
4/2003
TEPA-koulutus onnistui: Terveydenhoitoalan pk-yritykset vastasivat kehittämishaasteisiin
"Tietointensiiviseen terveydenhoitoon TEPA" -projekti kokosi 2,5-vuotta kestäneeseen, ESR -rahoitteiseen
koulutukseen ensimmäistä kertaa yrittäjiä yksityisen terveydenhoitoalan eri sektoreilta. Tavoitteena oli
terveydenhoitoalan yritysten tulevaisuuden ja kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen ja yritystoiminnan
kehittäminen.
Projektin tavoitteet saavutettiin ja työllistämisen osalta ylitettiin kolmikertaisesti.
Pk-yritysten johtajien kouluttaminen on tehokas tapa luoda uusia työpaikkoja. TEPA:n ja FYSI:n toteuttamat
projektiluontoiset yrittäjäkoulutukset, joissa pääpaino oli markkina-analyysissä ja osaamisessa, yrittäjätaidoissa
ja verkottumisessa, ovat luoneet osallistujayrityksiin satoja uusia työpaikkoja ja turvanneet jo olemassa olevia.
250 uutta työpaikkaa
Kehitys projektin 40 pilottiyrityksessä oli kaikilla suhdeluvuilla mitattuna myönteistä: terveydenhoitoalan
sektoreita (lääkärikeskuksia, fysioterapialaitoksia, apteekkeja, laboratorioita, optikkoliikkeitä jne.)
edustaneisiin yrityksiin oli syntynyt projektiaikana (11/2000 - 4/2003) yhteensä 250 uutta työpaikkaa.
Olemassa olevia työpaikkoja oli turvattu samalla vähintään 800. Valtaosa sekä uusista että vanhoista työpaikoista
oli naistyöpaikkoja. Myös osallistujien henkilökohtainen urakehitys oli saanut vauhtia.
Asiakkaiden ja asiakaskäyntien lukumäärä ja liikevaihto kasvoivat, sillä pilottiyritykset kykenivät
kehittämään toimintaansa entistä kilpailukykyisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Klusteri-ajatuksen realisoituminen
ja käytännön verkostojen luominen ja kehittäminen mahdollistivat uudentyyppisiä toimintamalleja ja asiakaskonsepteja.
Tulevaisuuden ennakointi ja markkinointiosaamisen lisääntyminen loivat pohjaa yksittäisten yritysten toiminnan
kehittämiselle.
Projektiin liittyneen järjestötason tulevaisuus-workshop -työskentelyn seurauksena tietoa saatiin levitetyksi
laajalti myös muihin alan yrityksiin ja viranomaistahoille.
Verkottuminen ja tietoteknologia ajan trendinä
Projektin aikana terveydenhoitosektorilla tapahtui voimakasta rakennemuutosta, joka näkyy myös projektiin
osallistuneissa yrityksissä: verkottuminen lisääntyi tiivistyneen yhteistyön seurauksena. Projekti synnytti
yhden uuden laajan kansainvälisen työnäköprojektin, jossa terveydenhuollon eri sektorit toimivat uudentyyppisessä
yhteistyössä. Yritysten sisällä tapahtui yritysostoja ja uusien yritysten perustamisia.
Yritysten tietointensiivisyys kehittyi projektiaikana: vuonna 2000 vielä 20 %:ssa pilottiyrityksistä ei
esimerkiksi hoitoprosesseissa käytetty tukena tietotekniikkaa. Vuonna 2003 projektin päättyessä terveydenhuollon
hoitoprosessit olivat tietokoneella yhtä mikroyritystä lukuun ottamatta. Ulkopuolisen tahon (Työterveyslaitos)
toteuttamassa ESR-projektien asiakasvaikuttavuuskyselyssä Tietointensiiviseen terveydenhoitoon TEPA -projekti sai
erittäin hyvät arviot. Pilottiosallistujat esittivät kehittämisohjelmasta mm. seuraavanlaisia arvioita: projekti
vastasi yrityksen (83 %) ja henkilökohtaisiin (72 %) tarpeisiin, projektista oli hyötyä toimipaikalle (94 %), se
oli parempaa kuin aiemmat koulutukset (76 %) ja alkaneita kehittämistoimenpiteitä jatketaan (84 %).
Avovastauksissa osallistujat kertoivat saaneensa konkreettista apua verkostoitumiseen, johtamiseen, strategiseen
ja taloussuunnitteluun, oman toimialan hahmottamiseen osana laajaa terveydenhuollon kenttää sekä tuotekehitykseen.
Eri terveydenhoidon sektoreita edustavien osallistujien välinen vuorovaikutus koettiin erittäin hyödylliseksi.
Koulutushankkeen koettiin antaneen varmuutta esiintyä terveydenhoitoalan yrittäjänä ja markkinoida hyvin tehtyä työtä.
Se antoi myös kokonaisvaltaista ja aiempaa syvempää näkemystä terveydenhoitoalasta, sen tilasta ja kehittämistarpeista.
Koulutuksen ansiosta yrityksissä oli jo projektin kuluessa toteutettu seuraavanlaisia muutoksia: työn organisointia
parannettu, strategioita ja taloussuunnittelua tarkennettu, tuotekehitystä täsmennetty, johtoryhmätyöskentelyä
tehostettu ja johtamista systematisoitu, henkilöstön kehittämiseen panostettu, markkinointia suunnattu uudelleen.
Myönteisten muutosten uskottiin jatkuvan edelleen.
Uusina käytäntöinä yrityksissä oli otettu käyttöön mm. laatukäsikirjoja, laatujohtamismenetelmiä,
työnkehittämiskeskusteluja, yksiköittäisiä tuloslaskelmia jne.
Pitkäkestoisen ja terveydenhuollon pk-yrittäjyyttä eri puolilta valottavan kehittämisohjelman koettiin
antaneen sellaisia selviä hyötyjä, joita ei olisi saatu muualta (78 %).
TEPA -projektin lopussa käytiin Eduskunnassa. Yksi projektin osanottaja, Reija Korhonen, oli vaihtanut alaa ja ryhtynyt kansanedustaja-lääkäri Pentti Tiusasen (vas) eduskunta-avustajaksi. Yrittäjät kertoivat Tiusaselle (kuvassa) terveydenhuollon yritystoiminnan odotuksista.
|
|
|
|
|
