FYSI
Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö FYSI                                                                         Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö FYSI


Fysin logo

ETUSIVU
UUTISIA
KOULUTUS
FYSI-LEHTI
JÄSENYRITYKSET
LIITY JÄSENEKSI
JÄSENEDUT
TYÖPAIKAT
OSTA/MYY/HAE
KOKOUSTILAT
YHTEYSTIEDOT
LINKIT
JÄTÄ VIESTI

JÄSENYRITTÄJIEN SIVUT
Puuttuuko tunnukset?


JHA


Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry

Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje


Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf

Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi


FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland

Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi


FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti

o Lue uusin FYSI-lehti 4/2011

o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)


o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella

o Nettilehden lukuohjeet

o Klikkaa haluamaasi numeroon:


FYSI-lehti 01/2011  |  FYSI-lehti 02/2011  |  FYSI-lehti 03/2011  |  FYSI-lehti 04/2011  | 
   1/2011    |      2/2011   |      3/2011   |      4/2011   |  

FYSI-lehti 01/2010  |  FYSI-lehti 02/2010  |   FYSI-lehti 03/2010  |   FYSI-lehti 04/2010  |  
   1/2010    |     2/2010    |      3/2010    |      4/2010    |  

FYSI-lehti 1/2009  |  FYSI-lehti 2/2009  |   FYSI-lehti 3/2009  |   FYSI-lehti 4/2009  |  
   1/2009    |     2/2009    |      3/2009    |      4/2009    |  

   1/2008    |     2/2008    |      3/2008    |      4/2008    |  
   1/2007    |     2/2007    |      3/2007    |      4/2007    |  
   1/2006    |     2/2006    |      3/2006    |      4/2006    |  
   1/2005    |     2/2005    |      3/2005    |      4/2005    |  
   1/2004    |     2/2004    |      3/2004    |      4/2004    |  
   1/2003    |     2/2003    |      3/2003    |      4/2003    |  
   4/2002    |  

4/2002

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho: Kuntoutukseen tarvitaan seurantavastuu

Kuntoutustarpeen toteaminen ja kuntoutuksen käynnistäminen ajoissa ovat työkyvyttömyyden parasta ennaltaehkäisyä. Lapsipolitiikasta tuttu varhaisen puuttumisen malli on erinomainen ohjenuora myös kuntoutuksessa, sanoo ministeri Maija Perho. Ratkaisua edelleen odottava ongelma on se, että kuntoutuksen intensiivisen osan jälkeinen seurantaketju puuttuu.

Työssä jaksaminen ja jatkaminen pidempään on monien asioiden summa. Työyhteisön ilmapiiri ja johtamiskulttuuri, oikeudenmukaiseksi koettu hyvä henkilöstöpolitiikka, ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja viime kädessä oikea-aikainen ja oikein mitoitettu puuttuminen ovat aineksia, joita kaikkia tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Ammatilliseen kuntoutukseen ja koulutukseen panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin lisääntyvänä työhyvinvointina ja sitä kautta työvuosina, kasvavina verotuloina ja vähenevinä yhteiskunnallisina kustannuksina, toteaa ministeri Perho. - Paremmin pitäisi tiedostaa se, mistä kaikista osa-alueista työhyvinvointi koostuu. Näitä ovat kuntoutuksen ohella mm. ravitsemus ja pysyvät elämäntapamuutokset, kuten liikunnan ottaminen päivittäiseksi tavaksi.

- Korostan kuntoutuksen seurantajärjestelmän kehittämisen tarpeellisuutta, painottaa ministeri Maija Perho. Perusasia kuntoutusjaksolla on kuntoutujan vahva motivointi ja hyvä ohjaus itsehoitoon. Tämän tukemiseksi on tärkeää, että kuntoutusketju ei katkea. Seurantaa varten ei tarvitse pystyttää mitään erityisjärjestelmää, vaan hoitoketjun katkeamattomuus voitaisiin järjestää myös verkottumalla. Jokin ennalta sovittu taho olisi vastuussa kuntoutuslaitoksissa tapahtuvan intensiivijakson jälkeisestä informaatio-ohjauksesta avohoitoon omalle kotipaikkakunnalle tai työterveyshuollossa jatkuvaan omaehtoiseen kuntoutumiseen.

Sairausvakuutuksella tärkeä rooli

Suurella joukolla työssäkäyviä ihmisiä on sellainen työterveyshuolto, joka ei korvaa sairaanhoitoa eikä fysioterapeuttista tai muuta kuntoutusta. Kun selkäkipu yllättää tai niskat menevät jumiin, työntekijän on pakko itse hakeutua lääkäriin ja fysioterapiaan apua hakemaan. Tällöin ihminen maksaa hoidon omasta pussistaan, mutta voi hakea Kelalta sairausvakuutuskorvausta, jonka suuruus on vajaa puolet hoidon hinnasta.
- Sairaanhoitovakuutuksen korvaukset ovat hyvin tarpeellisia nimenomaan tälle ryhmälle, jonka työterveyshuoltoon fysioterapeuttinen kuntoutus ja hoito ei kuulu, sanoo ministeri Perho. Sairausvakuutuksesta saatavalla tuella on ratkaiseva merkitys sille, että pienituloistenkin ihmisten on taloudellisesti mahdollista hakeutua saamaan hoitoa ongelmaansa, eikä jäädä työkyvyttömänä sairaslomalle.

Hyvässä kunnossa ja täysin palvelleena eläkkeelle

Tavoitteena on saada ihmiset pysymään hyväkuntoisina työssä varsinaiseen eläkeikäänsä saakka. Fyysisen kunnon ylläpidolla on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Selkäkipu, niskavaivat ja tuki- ja liikuntaelinten vaivat ylipäätään tulee ottaa vakavasti riittävän varhain ja niihin tulee reagoida nopeasti. - Kun hälytyskellot soivat, pitää puuttua nopeasti, mutta ei pidä unohtaa jatkohoitoon ohjausta ja seurantaa, korostaa ministeri Maija Perho. Katkeamattoman hoitoketjun luominen on lähiajan haasteita: syntyneeseen tuki- ja liikuntaelinten ongelmaan puututaan nopeasti, hoidetaan tehokkaasti, informoidaan mahdollisuuksista jatkaa omalla paikkakunnallaan avohoidossa ja lisäksi seurantavastuu olisi selkeästi kirjattu jonkin tahon tehtäväksi. Luontevin taho olisi työterveyshuolto, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Tärkeintä on, että ketju ei katkea.



Pääkirjoitus: Pienyritykset tuottavat 80% fysioterapiasta

Pirkko Arstila, Intohimona niskaseisonta!

Akupunktuuri on mainio lisä fysioterapeutin työkalupakkiin

Fysioterapiayrittäjät laatukoulutuksessa

FYSI-yrittäjät turvakoulutuksessa

Toimialaraportti: Joka viides terveydenhoidon palvelutapahtuma on yrityksen tuottama

Kylmägeelin teho todentui tutkimuksessa

YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös muuhun sosiaaliturvaan

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho, Kuntoutukseen tarvitaan seurantavastuu

Mikä on potilasvahinko?

Kysy lakimieheltä

TEPA-projektikoulutus kartoittaa terveydenhuollon murrosta

Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamishankkeen seurantaryhmä

Kuntoutusalan yhteistyötä parannetaan

   © Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Sivut päivitetty 05.02.2012