FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti

  |    |    |    | 
   1/2011    |      2/2011   |      3/2011   |      4/2011   |  

  |    |     |     |  
   1/2010    |     2/2010    |      3/2010    |      4/2010    |  

  |    |     |     |  
   1/2009    |     2/2009    |      3/2009    |      4/2009    |  

   1/2008    |     2/2008    |      3/2008    |      4/2008    |  
   1/2007    |     2/2007    |      3/2007    |      4/2007    |  
   1/2006    |     2/2006    |      3/2006    |      4/2006    |  
   1/2005    |     2/2005    |      3/2005    |      4/2005    |  
   1/2004    |     2/2004    |      3/2004    |      4/2004    |  
   1/2003    |     2/2003    |      3/2003    |      4/2003    |  
   4/2002    |  

---

4/2002

Fysioterapiayrittäjät laatukoulutuksessan

Viiden vuoden aikana yli 200 fysioterapeuttia on käynyt läpi seitsemän opintoviikon mittaisen, nimenomaan omalle alalleen suunnatun laatukoulutuksen "Laatua fysioterapia- ja kuntoutustoimintaan". Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry:n yhteistyönä toteuttama koulutus kehitettiin nimenomaan pienten fysioterapiayritysten tarpeisiin. Toteutuksen teki mahdolliseksi Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääninhallitukselta saatu rahoitus, joka mahdollisti pienten fysioterapiayritysten osallistumisen eri puolilta maata. Pääosa koulutetuista on FYSI:n jäsenyrittäjiä ja työntekijöitä sekä jäsenyrityksissä toimivia ammatinharjoittajia. Muutamia osallistujia oli myös kunnallisista fysioterapiayksiköistä, joten koulutuksesta oli hyötyä myös verkottumisessa.

Opiskelun tuotoksena kukin opiskelija on saanut valmiiksi vähintään laatukäsikirjan rungon ja osia siihen, jotkut jopa koko laatukäsikirjan.

Koulutuksen vetäjä THM Kristiina Hellstén Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta kertoo, että opiskelijoiden suhtautumisessa laatuun ja laatukoulutukseen on tapahtunut viiden vuoden aikana muutoksia. - Ensin tulivat koulutukseen laatuasioista erityisen innostuneet, sitten ne, jotka heräsivät asiaan enemmänkin ulkoisten paineiden ohjaamina ja pakottamina. Hekin ovat koulutuksen edistyessä havainneet, että laatuasioihin paneutumisesta on hyötyä myös omalle toiminnalle, eikä sitä tarvitse tehdä vain maksajia ja rahoittajia varten.

- Ulkoiset paineet laadun osoittamiseen syntyvät tilanteissa, joissa fysioterapiayritykset tekevät ostopalvelusopimuksia: maksajan haluaa tietää, mitä vastinetta se saa rahoillensa. Maksajatahoja ovat esimerkiksi Kela, kunnat ja jotkut yritykset. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat jotkut kunnat, esimerkiksi Espoo ja Vantaa, laatineet erittäin tarkat kriteerit esim. työterveyshuollon ostopalveluilleen. Ongelmakohtana on usein se, miten kooltaan pienet fysioterapiayritykset voivat taata hoidon jatkuvuuden silloin, kun osaaminen on vain yhden henkilön takana.

Opiskelijat ovat olleet yllättyneitä siitä, miten oman yrityksen toiminnan kuvaaminen ja asioiden kirjaaminen paperille on auttanut konkretisoimaan ja jäsentämään toimintaa. Myös kollegoiden tuki ja verkostoituminen on koettu arvokkaiksi. Jotkut opiskelun aikana syntyneet pienryhmät kokoontuvat laatuasioissa edelleen.

Laadun olemuksen hahmottaminen ja laatukäsikirjan rakentaminen toimintaa tukevaksi apuvälineeksi ei ole helppo tehtävä. Kristiina Hellstén toteaakin, että työ sujuu kollegoiden sparrauksessa ja kouluttajien pienessä painostuksessa paremmin kuin yksin puurtaen, vaikka laatukäsikirjan laatimiseen on tehty "täsmätyökalu", Laatua fysioterapia- ja kuntoutustoimintaan -CD-rom.

- Koulutusohjelma on toiminut ryydittäjänä, joka on tuonut säännölliset tapaamiset ja dead linet asioille ja antanut palautteen sekä kouluttajilta että kollegoilta. Itse ohjautuen asioitten tekeminen on aina työläämpää ja hankalampaa.


Viimeisin fysioterapeuttien laatukoulutuksesta valmistunut fysioterapeuttijoukko yhteispotretissa. Kollegoiden tuki on antanut vauhtia laatukäsikirjan laatimiselle. Oman toiminnan kuvaus on auttanut hahmottamaan sen ominaislaatua.