|
|
|

Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o FYSI-lehti 2/2010 on ilmestynyt
o Voit osallistua LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2010
o Seuraava FYSI-lehti 3/2010 ilmestyy 20.09.2010
o Aineistot 01.09.2010 mennessä
o Katso mediakortti 2010 (pdf)
o Tulostettava ilmoitustilan varauslomake (pdf)
o UUTTA: Lue FYSI-lehti 2/2010 näköisversiona: http://www.dpaper.eu/fysi/02-2010/
4/2002
10.10.2002 Fysi-lehti, Pääkirjoitus:
Pienyritykset tuottavat 80% fysioterapiasta

Aino Penttilä
|
Kädessäsi on Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry:n tabloid-kokoisen lehden ensimmäinen numero. Lehti ilmestyy tästä
lähtien neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy tammikuun alussa. Tammikuun FYSI-lehti on samalla juhlajulkaisu.
Järjestö täyttää 30 vuotta ja juhlistaa tapahtumaa työn merkeissä, FYSI -opintopäivien yhteydessä Finlandia-talolla.
|
Yksityisen terveydenhuollon osuus n. 20%
Yksityisen terveydenhuollon lukuisat eri viranomaisten keräämät tilastot on koottu yksiin kansiin kesän korvalla
ilmestyneeseen KTM:n toimialaraporttiin. Parhaillaan istuu Stakesin johdolla työryhmä, jossa sukelletaan vielä syvemmälle
alan tilastoihin ja luokituksiin. Tutkitaanpa tilastoja mistä suunnasta tahansa, yksityisen terveydenhuollon osuus koko
terveydenhuollosta on noin 20%.
Yksityinen terveydenhuolto koostuu monesta eri osa-alueesta, joiden osuudet ovat eri suuruisia. Sairaalapalveluista vain
noin neljä prosenttia, mutta fysioterapiasta peräti noin 80% tuotetaan yksityisesti. Tyypillinen fysioterapiayritys on
pieni, 2-5 hengen työpaikka, jossa yrittäjä itsekin on koulutukseltaan fysioterapeutti. Suomessa ei liene yhtään kuntaa,
jossa ei olisi fysioterapiayrittäjää. Lääninhallituksen toimiluvalla toimivia fysioterapialaitoksia on tilastotietojen
mukaan noin 1400.
Tiukkoihin asiakasmaksusäädöksiin joustoa
Julkinen terveydenhuolto ostaa varsin vähän fysioterapeuttista kuntoutusta työikäisille. Tavalla tai toisella tilapäisesti
tai pysyvästi vammautuneiden kuntalaisten fysioterapia ostetaan pääsääntöisesti lähellä asiakasta olevalta
fysioterapiayritykseltä. Hoito voidaan tarvittaessa tehdä myös asiakkaan kotona, jos tämä ei liikuntaesteisenä pääse
tulemaan fysioterapialaitokseen.
Ostopalveluna tehtävässä fysioterapiassa terveyskeskus tai sairaala kilpailuttaa kaikki paikkakunnan ja lähitienoon
fysioterapialaitokset ja sopii hoitohinnat etukäteen. Järjestelmä on ollut käytössä yli 20 vuotta ja toimii periaatteessa
hyvin. Aina silloin tällöin sattuu, että jonkun kunnan rahat käyvät syksyllä vähiin ja laitoksille ilmoitetaan, että he
leikkaavat säästösyistä 50% vammaisten saamasta fysioterapiasta, vaikka sen tiedetään olevan huono asia. Esimerkiksi
ms-potilaiden kotona selviytymisen kannalta voi 60 minuutin fysioterapia on välttämätöntä. Jos se kunnan ilmoituksella
leikataan 30 minuutiksi - yhtenä syksynä eräässä pikkukaupungissa 15 minuutiksi - aika ei riitä kunnon säilymisen kannalta
riittävään hoitoon.
Moni vammautunut olisi valmis maksamaan kunnan ostopalvelusitoumuksen lisäksi rahaa omasta pussistaan, jotta hänen
hoitoaan ei heikennettäisi. Tämä on voimassa olevien asiakasmaksusäännösten vuoksi kielletty. Jos kuntalainen saa
julkisesta terveydenhuollosta maksusitoumuksen fysioterapiaan tai muuhun yksityiseen terveydenhuoltoon, hänellä ei ole
lupa ostaa omalla rahallaan lisää hoitoa.
Asiakasmaksusäädöksiä pitäisi pikaisesti muuttaa siten, että asiakas voisi halutessaan maksaa lisää, jos kunnalta saatu
maksusitoumus on liian alhainen kunnollisen hoidon saamiseksi. Tästä olisi kaksisuuntainen hyöty: asiakas saa hyvän hoidon
ja kunta säästää omissa kuluissaan, kun asiakas osallistuu julkisen terveydenhuollon omavastuuta suuremmalla summalla omaan
hoitoonsa.
Avohoidossa toteutettu fysioterapeuttinen kuntoutus on monin verroin halvempaa kuin laitoshoito. Kunnallinen pikasäästön
tekijä ei joudu vastuuseen siitä, jos asiakas "säästön" seurauksena joutuu laitoshoitoon, mutta veronmaksajalle se käy
kalliiksi. Nyrkkisääntö on se, että 1000 vammaisen avokuntoutuksen hinnalla voidaan maksaa vain 30 henkilön laitoshoito.
Jäämme odottamaan, josko nykyinen Eduskunta kautensa loppusuoralla vielä tekisi lakimuutoksen, joka mahdollistaisi
tämän kaikkien osapuolten kannalta tärkeän jouston.
Aino Penttilä, päätoimittaja
|
|
|
|
|