|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
3/2003
Kroonisen kivun hoito on yhteistyötä
Neurologi Maija Haanpää korostaa, että kipukuntoutus on parhaimmillaan luovaa ryhmätyötä, joka antaa kuntoutujalle käytännön keinoja kivun kanssa selviämiseen.
Kipupotilaat ovat fysioterapiassa suuri ryhmä: valtaosalla lääkärin fysioterapiaan lähettämistä potilaista on kipu ainakin yhtenä osaongelmana. - Joskus kivun syy on selvä, mutta usein sen alkuperä on ainakin osittain avoin tai epäselvä tai usean eri tekijän yhteennivoutuma, toteaa neurologi Maija Haanpää HUS:n Meilahden sairaalan kipupoliklinikalta.
Haanpää pitääkin alkututkimukseen satsaamista erityisen tärkeänä fysioterapiaan tulevan kipupotilaan hoidossa. - Vaikka lääkärillä on ensisijainen diagnostiikkavastuu, on onnistuneen fysioterapeuttisen työskentelyn lähtökohta fysioterapeutin suorittama alkututkimus, johon yhtenä osana kuuluu myös sensibiliteettitestaus ja potilaan haastatteleminen. Näin mm. siksi, että monimutkaisten kiputilojen kohdalla lääkäri saattaa joskus päätyä "romukoppadiagnoosiin", jolloin fysioterapeutti luo toimintastrategian pitkälti oman analyysinsa ja ammattitaitonsa pohjalta. Haanpää katsoo, että lääkärit voisivat lähettää kipupotilaita nykyistä enemmän fysioterapeutin arviointiin ja pyytää heiltä suositusta jatkohoidoksi. - Se olisi kuin remonttitarjouspyyntö: mitä tämän potilaan kohdalla kannattaisi tehdä ja mitä se tulisi maksamaan?
Fysioterapeutti on tärkeä tiedon dokumentoija
Fysioterapeutti on Haanpään mukaan tärkeä lenkki siinä moniammatillisessa yhteistyössä, jota erityisesti vaikeiden kipupotilaiden hoidossa tarvitaan. - Fysioterapeutilla on dokumentoijana ja tiedon välittäjänä tärkeä merkitys. Lääkäri saa fysioterapeutin palautteesta paljon sellaista tietoa, jota hän ei saa mistään muualta.
Onnistuakseen kipupotilaan hoidossa parhaalla mahdollisella tavalla fysioterapeutilla on oltava intoa ajantasaistaa jatkuvasti kivunhoitoa koskevaa tietämystään ja monipuolistaa toimintatapojaan. - Tarvitaan myös avarakatseisuutta ja ajatuksellista rohkeutta räätälöidä yhdessä potilaan kanssa juuri hänelle sopivaa kivunhoitoa, Haanpää korostaa. - Fysioterapeutin ammattitaitoa on myös "kikkailla" hoitojen kanssa niin, etteivät käytetyt hoitomenetelmät provosoi potilaan kipua vaan laukaisevat tilannetta.
Kivunhoidossa on paljon täydennyskoulutuksen ja lisätiedon tarvetta, sillä kipukoulutus on terveydenhuollossa murusina siellä täällä. Mm. lääkehoitojen logiikasta tarvittaisiin lisää tietoa.
Yksilöllinen toipumispolku
Tavoitteena on, että potilas saa kivunlievitystä, mutta myös, että hänen oma keinovarantonsa ja tietämyksensä asiasta lisääntyy, jotta hän voisi muuttaa omia toimintatapojaan terveytensä kannalta edullisempaan suuntaan. - Tutkimukset ovat osoittaneet, että motivaatio syntyy sekä tiedon että elämyksen kautta, ja juuri siksi fysioterapian kaltainen konkreettinen yhdessä tekeminen on parasta kuntoutusta: se motivoi, sitouttaa ja rohkaisee potilasta.
Haanpää kertoo, että parhaat vaikuttavuusnäytöt on viimeaikaisissa tutkimuksissa saatu niistä hoitokäytännöistä, joilla on voitu vaikuttaa potilaan omaan käyttäytymiseen. Ansiokkaita tutkimuksia aiheesta on tehnyt mm. Työterveyslaitoksella työskentelevä LL Kaija Karjalainen, joka on sekä lääkäri että fysioterapeutti. - Ne kuntoutusohjelmat, joissa on ollut mukana kognitiivis-behavioraalinen elementti, ovat tuottaneet parhaat kuntoutustulokset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi selkäpotilaan kuntoutuksen tule olla pelkkää selkä- ja vatsalihasten treenausta ja rangan notkistelua, vaan siihen on tärkeää yhdistää potilaan oman tietomäärän kartuttaminen. Tieto ja tekeminen synnyttävät kuntoutujassa omaa pohdintaa ja oivalluksen siitä, miten omaa toimintaa tulisi muuttaa, jotta olo olisi parempi. Kyse ei ole mistään syvyyspsykologisesta pähkäilystä, vaan konkreettisista muutoksista käytännön toimintatavoissa.
- Fysioterapeutti on avainasemassa, sillä hänellä on 45 minuuttia arvokasta "aivopesuaikaa", jonka aikana hän voi lisätä potilaan tietoa, motivaatiota ja keinoja. Kunkin potilaan erityispiirteiden hahmottaminen ja yksilöllisen toipumispolun etsiminen on luovaa työtä, jossa rutiinit eivät pääse nujertamaan. Ihmisten ja heidän vaivojensa monenlainen kirjo on niin lääkärin kuin fysioterapeutinkin työn rikkaus, Haanpää toteaa.
|
|
|
|
|
