FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti

  |    |    |    | 
   1/2011    |      2/2011   |      3/2011   |      4/2011   |  

  |    |     |     |  
   1/2010    |     2/2010    |      3/2010    |      4/2010    |  

  |    |     |     |  
   1/2009    |     2/2009    |      3/2009    |      4/2009    |  

   1/2008    |     2/2008    |      3/2008    |      4/2008    |  
   1/2007    |     2/2007    |      3/2007    |      4/2007    |  
   1/2006    |     2/2006    |      3/2006    |      4/2006    |  
   1/2005    |     2/2005    |      3/2005    |      4/2005    |  
   1/2004    |     2/2004    |      3/2004    |      4/2004    |  
   1/2003    |     2/2003    |      3/2003    |      4/2003    |  
   4/2002    |  

---

3/2003

TEPA tähdentää:
Sairausvakuutusleikkaus iskisi pahiten naisiin

Sairausvakuutus on koko kansan julkinen sairaanhoitovakuutus, jota varten kerätään sairausvakuutusmaksua veronkannon yhteydessä ja josta jokaiselle suomalaiselle maksetaan vakuutuskorvausta yksityislääkärissä, hammaslääkärissä, fysioterapiassa, röntgenissä, laboratoriossa tai muussa yksityisessä terveydenhoidossa käynneistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on kesäkuussa ja elokuussa vaatinut julkisuudessa yksityislääkärissä käyntien sairausvakuutuskorvausten poistamista. Yksityistä terveydenhuoltoa edustava Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry on vastineessaan tuonut esiin inhimillisten seikkojen - kuten nopean erikoislääkärille pääsyn ja valinnanvapauden turvaamisen - ohella taloudelliset näkökohdat. Sairausvakuutuskorvausten poisto tai korvausten heikentäminen aiheuttaisi valtavat lisäkustannukset taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppaileville kunnille ja niiden tuottamille julkisen terveydenhuollon palveluille.

Yli 3,5 miljoonaa lääkärissäkäyntiä vuodessa

Kelan tilastojen mukaan vuonna 2001 yksityislääkärissä käynneistä sai sairausvakuutuskorvausta 1.476.080 suomalaista. Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia 63,9 miljoonaa euroa yhteensä 3 563 100 lääkärissäkäynnistä, joista kolme neljäsosaa oli erikoislääkärissäkäyntejä.

Kaksi kolmasosaa korvausten saajista on naisia, joten sairausvakuutuskorvausten poisto iskisi pahiten naisiin. Vuonna 2001 sairausvakuutuskorvausta maksettiin 2 316 400 naiselle, joista gynekologilla käyneet naiset olivat suurin korvausten saajaryhmä, yhteensä yli 500 000 korvattua käyntiä.

Silmälääkärissä käyntejä korvattiin lähes 500 000. Jos sairausvakuutuskorvaukset poistettaisiin, kaikki silmälasien käyttäjät, naiset, miehet ja lapset, menettäisivät sen ainoan tuen, jota he välttämättömiin silmälaseihinsa saavat.

Seuraavina tulivat kirurgia (n. 340 000), korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärissäkäynnit (n. 250 000) sekä psykiatrikäynnit noin 240 000 korvattua käyntiä.

Kustannustehokas ja kunnille edullinen

Sairausvakuutus on tärkeä ja kustannustehokas osa terveydenhuoltoa. Kelan maksamat korvaukset lääkärinpalkkioista ja tutkimuksesta ja hoidosta ovat nousseet hyvin vähän viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Sairausvakuutustaksan jälkeenjääneisyydestä johtuen asiakas maksaa itse 70-80 % yksityislääkärissä käynnin hinnasta. Kela on tehnyt Sosiaali- ja terveysministeriölle useita esityksiä taksan nostamisesta lähemmäs lakisääteistä 60 %:n tasoa, mutta ministeriö ei ole korotusesityksiin suostunut.

Asiakkaan saama sairausvakuutuskorvaus esimerkiksi korvalääkärissä käynnistä oli Kelan tilaston mukaan 17,8 euroa. Tästä summasta kansalaiset vakuutettuina ovat verojensa yhteydessä maksaneet noin kolmasosan, eli 5,9 euroa, työnantajat noin 5,9 euroa ja valtio noin 5,9 euroa.

Jos sama asiakas menee terveyskeskuslääkärille, kustannukset siirtyvät kokonaan kuntien maksettavaksi. Kuntien saama valtionosuus on n. 28%, joten valtionkin kustannukset ovat suuremmat terveyskeskuslääkärissä kuin yksityislääkärissäkäynnistä.

Sairausvakuutuksen säilyttäminen ja rahoituksen turvaaminen tärkeää

Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry katsoo, että kansalaisten mahdollisuus itsenäisesti hakeutua yksityislääkärille, laboratorioon, kuvantamiseen ja fysioterapiaan pitää turvata. Sairausvakuutuskorvaus on pienuudestaan huolimatta tärkeä tuki ja kannuste siihen, että ihmiset hoidattavat itsensä heti sairastuttuaan. Tällöin estetään tautien paheneminen, ihmiset palaavat töihin nopeasti ja Kelan sairauspäivärahoja säästyy suuria summia.
Kiista valtion ja kuntien maksuosuuksista ei saa vaarantaa kustannustehokasta järjestelmää.
AP

Muistatko viel…

Sairausvakuutuksen verovähennysoikeuden poisto laman alkuvaiheessa runsaat kymmenen vuotta sitten teki 200.000 euron, eli 1,2 miljardin vanhan markan loven sairastavien suomalaisten kukkaroon. Sosiaali- ja terveysministeriön mietinnöissä luvattiin vastineeksi nostaa asiakkaiden saamien lääkärinpalkkioiden, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten ja fysioterapian sairausvakuutuskorvausten jälkeenjääneitä kela-korvauksia, sekä saattaa hammashuolto ja silmälasit korvaavuuden piiriin. Lupauksia ei ole hammaslääkärikäyntejä lukuun ottamatta pidetty. Kela-korvauksia ei ole korotettu, vaan laboratorio- ja kuvantamiskorvauksia on leikattu. Silmälasien korvaavuudesta ei ole tehty edes esitystä.