FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti

  |    |    |    | 
   1/2011    |      2/2011   |      3/2011   |      4/2011   |  

  |    |     |     |  
   1/2010    |     2/2010    |      3/2010    |      4/2010    |  

  |    |     |     |  
   1/2009    |     2/2009    |      3/2009    |      4/2009    |  

   1/2008    |     2/2008    |      3/2008    |      4/2008    |  
   1/2007    |     2/2007    |      3/2007    |      4/2007    |  
   1/2006    |     2/2006    |      3/2006    |      4/2006    |  
   1/2005    |     2/2005    |      3/2005    |      4/2005    |  
   1/2004    |     2/2004    |      3/2004    |      4/2004    |  
   1/2003    |     2/2003    |      3/2003    |      4/2003    |  
   4/2002    |  

---

3/2003

Pääkirjoitus: Vaikeavammaisten fysioterapian pisteytyksen kummallisuuksia

Kelan tarjouspyynnöt vaikeavammaisten fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta ovat Etelä-Suomessa jo päättyneet, mutta muualla maassa keskustelu käy vielä kiivaana. Kolmen vuoden sopimus puhututtaa erityisesti niitä fysioterapiayrittäjiä, joiden asiakaskunnasta vaikeavammaiset muodostavat suuren osan..

Palvelujen tuottajat ovat pieniä, vammaista lähellä olevia fysioterapialaitoksia, joilla on keskimäärin yhdestä viiteen työntekijää. Käytännön yhteistyö Kelan paikallistoimistojen ja vaikeavammaisten asiakkaiden kanssa sujuu hyvin.

Valtakunnallisen sopimusmallin pisteytyksessä on edelleen muutama paha ongelma. Kela esittää hinnoitteluun sellaista porrastusta, jossa hinta halpenee sitä enemmän, mitä kauemmin hoito kestää. Tällainen "komennukselle lähtö -hinnoittelu" voi olla perusteltua kotoa käsin kotikäyntejä tekevälle ammatinharjoittajafysioterapeutille, jolla ei ole työntekijöitä.

Kun palvelujen tuottajana on fysioterapialaitos, joka myös työllistää, tilanne muodostuu taloudellisesti kestämättömäksi. Työntekijän palkka, laitoksen vuokra, sähkö, lämpö ym. kustannukset ovat jokaiselta työtunnilta täysin samat. Palkka ei päivän pidetessä alene. Toisen hoitotunnin tuottaminen maksaa täsmälleen saman kuin ensimmäisenkin, tapahtuipa hoito fysioterapialaitoksessa tai asiakkaan kotona. Asiakkaan aktivoimiseksi hoito pyritään mahdollisimman pitkään antamaan fysioterapialaitoksessa ja vasta kulkemisen vaikeuduttua siirrytään kotikäynteihin.

Kelan toimistoilla alkaa olla hyvää asiantuntijuutta kilpailuttamisessa ja vaikeavammaisten fysioterapeuttisen kuntoutuksen ostamisessa. Toivottavaa on, että paikalliset Kelan toimistot käyttäisivät omaa harkintaansa pisteytykseen perustuvia hintoja määritellessään ja antaisivat erikoistumiselle ja osaamiselle sille kuuluvan arvon. Laitokseen joutumisen ehkäisy ja kotona selviytymisen edistäminen fysioterapeuttisen kuntoutuksen avulla on vaikeavammaisen itsensä ja hänen omaistensa kannalta tärkeää, sekä kansantaloudellisesti järkevää.

Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry on ehdottanut Kelan edustajista ja fysioterapiayrittäjistä koostuvan pienen työryhmän nimittämistä kehittämään vaikeavammaisten kuntoutuksen pisteytystä enemmän käytäntöä vastaavaksi. Ennen seuraavaa sopimuskierrosta tähän olisi runsaasti aikaa.

Aino Penttilä, päätoimittaja