|
|
|

Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
2/2003
Fysiatrian erikoislääkäri Jukka-Pekka Kouri:
Fibromyalgia on kuntoutushaaste

|
- Viime vuosina on keskustelu fibromyalgiasta käynyt Suomessakin varsin kuumana.
Monet suhtautuvat fibromyalgiaan ns. romukoppadiagnoosina , johon päädytään , kun muuta syytä laaja-alaiselle lihaskivulle
ja särylle ei löydetä.
|
Usein potilaat kokevatkin valittavansa eräällä tavalla "väärää" oireistoa, joka ei ole kunnon
lääketiedettä, kyseessä kun ei ole tulehduksellinen reumatauti, laboratorioarvot eivät heilahda eikä radiologiakaan anna
lisävalaistusta oireisiin.
- Niinpä potilas onkin saattanut jäädä varsin yksin oireistonsa kanssa, totesi fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Jukka-Pekka Kouri FYSI-päivillä pitämässään mielenkiintoisessa alustuksessa Kipu ja fibromyalgia. Fysiatrian vt. ylilääkärinä
Kuntoutus-Ortonin Kipupoliklinikka työskentelevällä Kourilla on myös kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys.
Pitkäaikainen hoitosuhde tärkeä
- Vaihtoehto edellä kuvatulle on ottaa potilaan valittamat oireet vastaan potilaan todellisuutena,
yrittää löytää positiivisia kuntoutumista edesauttavia asioita ja tekijöitä potilaan ympäristöstä,
kokeilla eri hoitokeinoja ja lääkityksiä ja kaikin puolin kannustaa potilasta tulemaan toimeen oireittensa kanssa.
Parhaiten tämä onnistuu pitkäaikaisten potilas-lääkärisuhteiden ja potilas- fysioterapeuttikontaktien avulla, Kouri
painottaa.
Fibromyalgia on diffuusi kipuoireisto , joka esiintyy koko kehossa. Pelkästään yhdessä raajassa esiintyvä arkuus ei ole
fibromyalgiaa, koska diagnoosikriteerinä on nimenomaan kivun laaja-alaisuus eli että kipuja on kaikissa neljässä
quadrantissa ja samalla myös selkärangan alueella.
Toinen diagnoosikriteeri on kivun esiintyminen vähintään yhdessätoista määritellyistä
kahdeksastatoista diagnostisesta pisteestä.
Fibromyalgian taustamekanismina pidetään nykyään varsin yleisesti sentraalisen kivuneston mekanismien häiriötä lähinnä
aivorunkotasolla. Ajatellaan, että sairaudelle geneettisesti alttiilla
on mahdollista elämän psykofyysisessa stressitilanteessa joutua unihäiriön , uupuneisuuden ja fyysisen inaktiviteetin
kautta tilanteeseen , jossa useissa kohdin kehoa esiintyy kipuja ja särkyjä ja jossa tapahtuu fyysinen herkistyminen
painamisen aiheuttamalle kivulle eli kipukynnys ja kiputoleranssi alenevat.
- Tämä ilmiö on todennettavissa painekipukynnysarvojen alenemisena ja painekiputoleranssin alenemisena mitattaessa asiaa
dolorimetrilla. Fibromyalgiassa voidaan dolorimetrilla mitata kiputoleranssiarvoja , jotka ovat lähes aina huomattavan
matalat (keskiarvo 4,0 kg/cm2 , kun väestön ka on 10,0 kg/cm2).
Fibromyalgia on kuntoutushaaste
Kouri toteaa, että fibromylagiasta voi myös parantua, kun taustatekijät muuttuvat. - Tämän takia fibromyalgia muodostaa
itse asiassa varsin hyvän kuntoutushaasteen, kunhan siihen vain suhtaudutaan tällä tavalla. Taipumus fibromyalgiaan
sairastumiseen ja oireiluun ei nykykäsityksen mukaan häviä, mutta myös fibromyalgikko voi aktiivin kuntoutuksen avulla
pärjätä paremmin ja elää normaalia elämää.
- Fibromyalgiassa on kyse kipumekanismin häiriöstä , joka arvioidaan kuuluvaksi ryhmään idiopaattinen kipu eli kipuoireisto
ilman osoitettavaa kudosvauriota. Psyykkiset tekijät - erityisesti depressio - usein vaikuttavat oireistoon, mutta
kyseessä ei ole pelkästään psyykkiseltä pohjalta selittyvä sairaus.
Kouri painottaa, että hoidollisesti fibromyalgian toteaminen on tärkeätä , koska usein fibromyalgiapotilaat ovat juuri
niitä potilaita, jotka kestävät huonosti rasitusta, kipeytyvät LHT-harjoittelussa, eivät reagoi suotuisasti tavanomaiseen
fysioterapiaan, eivät siedä sähkökipuhoitoja ja
kokevat hieronnan ja etenkin ns. hermoratahieronnan kivuliaana. Tällöin on
turha näitä hoitoja lisäämällä yrittää eteenpäin. On vaihdettava hoitoasennetta ja
hoitotapoja.
Parhaat tulokset fibromyalgian hoidossa on saavutettu portaittain lisääntyvällä kevyellä
aerobisella harjoittelulla , vesijumpalla , fyysisen kunnon parantamisella yhdistettynä
sopivaan lääkitykseen. Lääkkeistä vahvin näyttö on trisyklisellä antidepressantilla
amitriptyliinillä, jota käytetään matalina annoksina. Usein fibromyalgiapotilaitten kuntoutuksessa tarvitaan monialaista
kuntoutusyhteistyötä.
- Se, että fibromyalgiapotilaiden hoitaminen on vaikeaa , koska tehokas syyhyn kohdistuva lääkehoito tai muu hoito puuttuu
, on totta. Usein kuitenkin potilaille riittää se , että heitä ymmärretään ja tuetaan , selvitetään mistä on kysymys ja
tuetaan realistista suhtautumista sairauteen ja vahvistetaan positiivisia selviytymiskeinoja kyseisen oireiston kanssa.
Viime vuosina on useissa eri tutkimuksissa korostunut liikunnan keskeinen merkitys fibromyalgian hoidossa ja kuntoutuksessa.
Erityisesti yleinen aerobista kestävyyttä parantava liikunta - kävely, sauvakävely, hiihto,uiminen jne. - on hyödyksi.
Milloin sitten epäillä fibromyalgiaa ?
- Laaja-alaiset merkinnät kipupiirroksessa, tyypilliset fibromyalgialle
- Samanaikaisesti särkyjä useissa eri lihaksissa ja lihasten kiinnityskohdissa
- Yöuni huonoa, pätkivää
- Samalla päänsärkyä, suolisto-oireita
- Pehmytkudosaristusta laaja-alaisesti
- Matalat dolorimetriarvot kiputoleranssin ja kipukynnyksen osalta kaikkialla muuallakin kuin selässä
- Tyypillisissä fibromyalgian diagnoosipisteissä on arkuutta yli 11/18 paikassa
- Liikunta tuntuu lisäävän tai helpottavan oireita
- Säätilamuutokset ja stressi lisäävät oireita
- Hoitovaste fysioterapialla jää jostain syystä arvioitua heikommaksi
Tietoisku:
Fibromyalgiaa ei oireistona kannata vähätellä. Tuoreissa tutkimuksissa on esimerkiksi Tanskassa todettu fibromyalgiapotilaiden
subjektiivisesti koetun elämänlaadun olevan heikompaa kuin esimerkiksi reumapotilaiden.
|
|
|
|
|