|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
2/2003
7.4.2003 Fysi-lehti, Pääkirjoitus:
Kilpailuttamalla valinnan vapautta
Kilpailuttaminen on fysioterapiassa ollut arkipäivää jo parikymmentä vuotta. Kelassa ollaan kilpailuttamisen osaamisessa
pidemmällä kuin julkisessa terveydenhuollossa keskimäärin.
Kilpailuttamiseen perustuva ostopalvelujärjestelmä, jossa fysioterapiayrityksiltä vaaditaan erityisesti vaikeavammaisten
hoitoon erikoiskouluttautuneita ammattihenkilöitä ja toiminnan laatua, on osoittautunut toimivaksi tavaksi järjestää
laadukkaat ja tasa-arvoiset kuntoutuspalvelut eri puolilla maata asuville vaikeavammaisille lapsille ja aikuisille.
Yritysten huolena ostopalveluissa on ollut lähinnä kustannustaso. Kelan järjestämässä tarjouskilpailussa hintataso
muodostui jossakin vaiheessa niin alhaiseksi, että yritysten resurssit päivittää erikoisosaamistaan vaativalla
hoitosegmentillä olivat uhattuna. Viime vuosina laatukriteerit ovat tulleet voimakkaammin mukaan, eikä mahdollisimman
alhainen hinta ole enää määräävin tekijä, vaan hoidon laadukkuus ja tulokset suhteessa hintaan ovat tarkastelussa vahvasti
mukana eri palveluntuottajien tarjouksia vertailtaessa.
Lainsäädännön problematiikkaa
Voimassa olevat lait estävät joskus järkevää toimintaa. Tiukan tulkinnan mukaan kuntoutukseen tai muuhun terveydenhoitoon
maksusitoumuksen saanut asiakas ei saa maksaa senttiäkään itse maksusitoumuksessa määrätyn hinnan lisäksi.
Joskus asiakas, esimerkiksi vaikeavammainen neliraajahalvauksen saanut nuori tai hänen vanhempansa haluaisivat maksaa
kuntoutuskäynnin yhteydessä oheiskuluja, esimerkiksi sisäänpääsy- tai käyttömaksuja, mutta se ei ole mahdollista.
Esimerkki:
Vaikeavammainen, aortan laajentumaleikkauksen jälkitilan vuoksi alaraajahalvauksen saanut 45-vuotias mies on saanut
kotiinsa fysioterapiaa 3 kertaa viikossa. Pitkän kuntoutusjakson jälkeen kuntoutuja hyötyisi vedessä tehdystä
kuntoutuksesta enemmän kuin "kuivajumpasta". Fysioterapeutti oli valmis tekemään kuntoutuksen samalla hinnalla
uimahallissa kuin kotonakin, mutta tiukan laintulkinnan mukaan asiakas ei saanut itse maksaa uimahallin sisäänpääsymaksua.
Tehokas vedessä tehty kuntoutus jää näin ollen saamatta, koska sekä kuntoutuja että kuntouttaja ovat niin rehellisiä,
etteivät halua salaa maksaa noin 3 + 3 euron uimahallimaksua. Kesällä fysioterapeutti käy kuntoutujan kanssa luonnon
järvessä, koska siitä ei aiheudu sisäänpääsykustannuksia.
Kelan kuntoutuspäätökset ovat yleisesti ottaen hyviä ja kattavia, mutta oheiskustannusten osalta lainsäädäntöä pitäisi
tarkistaa siten, että asiakas voisi itse maksaa sisäänpääsy-, harrastus- ym. maksuja kuntoutuskäynnin yhteydessäkin.
Toinen ongelma on asiakkaan ikä. Lain mukaan vaikeavammainen putoaa pois Kelan kuntoutuksesta heti 65 vuotta täytettyään,
ja hän siirtyy kunnallisen terveydenhuollon vastuulle. Terveyskeskuksissa on normaalistikin ruuhkaa, joten vaikeavammaisia
ei samalla tehokkuudella pystytä hoitamaan, jos ostopalveluja ei käytetä. Kunto heikkenee nopeasti, mikä lisää
kotipalvelutarvetta. Kuntoutuksen laiminlyönti aiheuttaa terveysongelmia myös hoitavalle puolisolle ja laitokseen
siirtäminen jää lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi. Jos kuntoutus voisi jatkua samalla tehokkuudella kuin Kelan maksamana,
asiakas pysyisi kotikykyisenä, mikä olisi ikääntyneelle inhimillisesti tärkeää ja kunnalle taloudellisesti järkevää.
80 prosenttia yksityistä
Vastavalmistuneessa Stakesin raportissa on kartoitettu laajalti yksityisen terveydenhuollon volyymejä. Koko Suomen
terveydenhuollosta 20 % eli viidesosa tuotetaan yritysten tai ns. 3. sektorin ylläpitämissä toimipaikoissa. Fysioterapia
on yleisin toimiala. Vuonna 2001 yli kolme neljäsosaa eli 80 % kaikista fysioterapiakäynneistä tehtiin yksityisten
palvelujentuottajien luo fysioterapialaitoksiin ja ammatinharjoittajille.
Lääninhallituksen toimiluvan hakeneista yhteensä 2883 palvelujentuottajasta 1440 ilmoitti tuottavansa fysioterapiapalveluja.
Kaikilla fysioterapia ei toki ole päätoimialana: joukossa ovat myös lääkärikeskusten ja kuntoutuslaitosten fysioterapiaosastot.
Yksin toimivia ammatinharjoittaja-yrittäjiä on lisäksi suuri joukko.
Asiakaskäyntejä oli noin 5,7 miljoonaa. Asiakaskunta on laaja: muutaman päivän ikäisestä vauvasta yli satavuotiaaseen.
Suurin asiakasryhmä ovat itsemaksavat, työikäiset ihmiset. Mikäli heillä on lääkärin lähete, he voivat hakea
sairausvakuutuspalautusta Kelasta. Työterveyshuollon osuus on kasvussa, kun työntekijöiden jaksamisesta ja liikunnan
lisäämisestä on tullut työelämän keskeisiä arvoja. Läheskään kaikki työpaikat eivät maksa työntekijöilleen sairaanhoitoa
ja/tai fysioterapeuttista kuntoutusta, mistä johtuu itse maksavien suuri määrä.
Erityisen vaativa, joskaan ei lukumääräisesti kovin suuri, asiakaskunta ovat vaikeavammaiset lapset ja aikuiset. Heidän
fysioterapeuttisen kuntoutuksensa kilpailuttaa, ostaa ja maksaa Kela erillisen lain perusteella.
Aino Penttilä, päätoimittaja
|
|
|
|
|
