|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
1/2004
Hoitojärjestelmää korjattava
Odottaminen syö valtaosan Suomen terveysrahoista
Efektian tutkimusjohtaja, professori Ilkka Vohlosen tutkijaryhmä on tehnyt uraauurtavan työn penkomalla esiin suomalaisen terveysturvan kustannukset. Samalla löytyi vastaus siihen, mihin rahat oikein kuluvat, kun ne eivät enää tahdo riittää kaikkien hoitamiseen. Keskeinen tutkimustulos on se, että suurimmat kustannukset eivät aiheudu hoitamisesta vaan hoitamatta jättämisestä: jonotus ja sen vuoksi mutkistunut toipilasvaihe maksavat huomattavasti enemmän kuin itse hoito ja syövät liikaa julkisia varoja.
- Kun säästetään hoidosta, säästetään juuri väärästä paikasta. Parasta säästöä on huolehtia siitä, että potilaat pääsevät hoitoon mahdollisimman nopeasti. Oikein kohdennettuna voitaisiin nykyisillä julkisilla menoilla rahoittaa Suomessa 20-30 % enemmän hoitoa, Vohlonen sanoo. Tulos oli hänen mukaansa yllätys tutkijoillekin.
Kallis lasku jonottamisesta
- Kansainvälisessä vertailussa sekä odotus- että toipumisajat ovat Suomessa 2-3 kertaa pitempiä kuin monissa muissa länsimaissa, Vohlonen sanoo.
- Suomalaislääkärit kirjoittavat ikään kuin varmuuden vuoksi lonkkaleikatuille tai sepelvaltimopotilaille kolmen kuukauden sairausloman mm. siksi, ettei poliklinikka-aikoja jälkikontrollia varten ole riittävästi.
Mitä tehottomampaa jononhallinta ja toipumisajan hallinta ovat, sitä kalliimmaksi sairastaminen tulee paitsi sairauspäivärahoja maksavalle Kelalle, myös potilaalle itselleen ja hänen työnantajalleen.
- Erityisen kalliiksi lasku pitkästä hoitoon jonottamisesta tulee valtiolle, sillä pitkä jonotus johtaa usein ennenaikaiselle eläkkeelle. Samaan aikaan, kun valtio toisella kädellä yrittää pidentää kansalaisten työuraa molemmista päistä, se ei ole puuttunut tehokkaasti tähän jonoepäkohtaan. Hoitojärjestelmä olisi nyt korjattava sellaiseksi, että kustannukset kohdentuvat oikein, Vohlonen sanoo.
Esimerkiksi tärkein polven nivelrikkopotilaan eläköitymistä selittävä tekijä on pitkä hoitoon jonottaminen ja pitkä toipilasaika. Tehoton hoitojärjestelmä ajaa ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle.
Tärkeä kokeilu käynnistymässä
Kokonaistilanteen hahmottamista on ennen tutkimuksen selvää kertomaa vaikeuttanut suomalaisen rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus, jossa rahoittajina toimivat valtio, kunnat, Kela ja yksityistaloudet. Järjestelmässä jokainen taho on yrittänyt optimoida kustannuksia omasta näkökulmastaan, mutta tällainen eri rahoitussektorien osaoptimointi ei ole johtanut tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen kokonaiskustannuksissa.
- Systeemi on kalliimpi ja tehottomampi kuin mihin samalla rahalla päästäisiin, jos kokonaiskustannukset optimoitaisiin
Tutkimustulos on herättänyt paljon huomiota ja mikä tärkeintä, johtanut jo julkisen rahoituksen kolmen tärkeän tahon keskinäisiin neuvotteluihin: Kela, Kuntaliitto ja STM ovat tehneet suunnitelman kokeilusta, jossa osassa sairaanhoitopiirejä lähdetään uudenlaiseen yhteistyöhön ja jakamaan kustannuksia tarkoituksenmukaisemmin. Päätöksiä odotetaan maaliskuun alkuun mennessä ja ainakin osa kokeiluista käynnistynee vuodenvaihteessa.
Työikäiset ja eläkeläiset nopeasti hoitoon
Ensimmäinen liikkeelle lähtijä asiassa oli eri rahoittajatahot koolle kutsunut Kuntaliitto, jonka herättivät viime kesänä tutkimuksen tuoreen vaiheen tulokset. Niiden mukaan myös eläkeläisten kustannusjana noudattaa samaa kaavaa kuin työikäisten, sillä erotuksella, että kuntien sosiaalitoimi toimii heidän kohdallaan samanlaisena maksumiehenä kuin Kela työikäisten sairauspäivärahoja maksaessaan.
Miksei siis kustannettaisi hoitoa sen sijaan että kustannetaan odottamista ja siitä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia?
- Tutkimustulos osoittaa myös julkinen - yksityinen -kiistelyn turhuuden. Oleellista ei ole se, kuka hoidon tuottaa, kunhan potilaat pääsevät hoitoon mahdollisimman nopeasti.
Terveysturva ja sen rahoitus -tutkimus jatkuu eläkeläisten terveysturvakustannusten tarkentamisella ja optimaalisten hoitoprosessien kuvantamisella.
Ilkka Vohlonen on Efektia Oy:n tutkimusjohtaja ja Kuopion yliopiston terveyspolitiikan professori. Hän johtaa kolme vuotta sitten alkanutta tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään suomalaista terveysturvaa. Tutkimus toteutetaan Kuopion yliopiston, Kelan ja Efektia Oy:n yhteistyönä useiden sairaanhoitopiirien ja eräiden keskusorganisaatioiden toimeksiannosta.
Terveysturva = sairauteen liittyvä sosiaaliturva.
Suurimmat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle koituvat toipilasajasta, toiseksi suurimmat ajasta ennen hoitoon pääsyä ja vasta kolmanneksi suurimmat kustannukset varsinaisesta hoidosta. Tästä syystä pelkkään hoitoon kohdistuvat kustannusleikkaukset ovat säästämistä täysin väärästä kohdasta.
|
|
|
|
|
