FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti

1/2004

Näin vältetään vuodepotilaaksi joutuminen

Ikäihmistä kannattaa kuntouttaa

Puolet dementiaa sairastavista jää ilman diagnoosia

• Dementoivat sairaudet olisi diagnostisoitava varhain, sillä lääkkeillä on tautiin yllättävän suuri teho. Nykytilanne, jossa puolet iäkkäistä dementoituneista jää vaille diagnoosia, on anteeksiantamaton. Kyse on hoitovirheestä.
• Aiemmin ajateltiin, että dementia johtaa aina vuodepotilasvaiheeseen. Itsekin uskoin vielä 10 vuotta sitten niin. Nyt näyttää siltä, että vuodehoitovaihe voidaan joko välttää kokonaan tai sitä voidaan myöhentää.
• Suomessa asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä missään muualla maailmassa ei hoideta laitoksissa niin suurta osaa dementiapotilaista kuin meillä. Suomen systeemi on erittäin laitostava muidenkin kuin dementiapotilaiden kohdalla. Mutta näin ei tarvitsisi olla.

Aivohalvauksen jälkeen aina kuntoutusta

• Aivohalvauksen jälkeen on aina käynnistettävä kuntoutus riippumatta potilaan iästä ja hoitopaikasta. Muuten potilas jää vuoteeseen.

Lonkkaleikkaus vie monet laitokseen - turhaan

• Kotona asuvat usein laitostetaan lonkkaleikkauksen jälkeen. Tämä johtuu osittain väärästä ohjeistuksesta, jonka mukaan leikatulle jalalle ei saisi varata kuuteen viikkoon. Iäkästä ihmistä tämä ohje ei kuitenkaan koske, sillä paljon suurempi riski kuin naulauksen irtoaminen on se, että kuuden viikon jälkeen liikkuminen ei enää onnistukaan. Dementikot eivät edes muista "osavarauksia" ja muita ohjeita. Kipu kyllä varoittaa riittävässä määrin.
• Iäkkään lonkkaleikkausta tulee seurata hyvin intensiivinen ja aluksi fysioterapeutin avustuksella tapahtuva aktiivinen kuntoutusvaihe opastuksineen. Jos näin ei toimita, kotiinpääsyyn ei ole juuri mahdollisuuksia.

Iäkäs tarvitsee kuntoutusta pahan tulehduksen jälkeen

• Iäkkäillä tulehdus: ruusu jalassa, keuhkokuume tai paha virtsatieinfektio huonontaa toimintakykyä väliaikaisesti paljonkin. Se voi viedä jalat alta ja aiheuttaa sekavuutta. Tämä on kuitenkin väliaikainen tila, josta potilas pitää kuntouttaa. Jokaisella akuuttiosastolla pitäisikin olla ainakin yksi fysioterapeutti.

"Jalattomuuden" syy täytyy selvittää

• Jalattomuus on iäkkäillä ihmisillä silloin tällöin esiintyvä oire, joka ei ole oma sairautensa, vaan voi johtua usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Jalattomuuden syy pitää aina selvittää ja sen jälkeen on vuorossa kuntoutus.

Parkinson jää usein diagnosoimatta

• Iäkkäiden Parkinsonin tauti jää usein diagnosoimatta, vaikka tilanne korjautuisi oleellisesti lääkkeillä. Tai sitten iäkkäillä uusitaan helposti vain yhtä ja samaa kerran määrättyä reseptiä ja noudatetaan samaa annostusta, vaikka lääkitys tulisi tarkastaa puolivuosittain. Oikein hoidettuina iäkkäät Parkinson-potilaat ovat yllättävän hyvin pärjääviä. Kuntoutus ja liikkuminen on tärkeää.

Keinonivelleikkaukset kannattavia ikäihmisilläkin

• Keinonivelleikkaukset ovat kannattavia iäkkäilläkin. Artroosin vuoksi ei kenenkään pitäisi joutua vuodepotilaaksi.
• Akuuttihoidot ovat aina halvempia kuin vuodepotilaan hoito. Siksi iäkkäitä kannattaa hoitaa ja lähettää tutkimuksiin, silloinkin, kun kyse on "kalliista" magneettikuvauksesta.

Lääkkeet syyniin ja turhat pois

• Iäkkäiden perussairaudet pitää hoitaa mahdollisimman hyvin. Ongelmana on se, että osa lääkkeistä voi huonontaa toimintakykyä. Lääkeasiat ovat usein kohtalonkysymys iäkkäille potilaille. Lääkkeiden annosteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja mieltää, että iäkkäiden kohdalla on kyse samanlaisista asioista kuin lapsilla. Lisäksi 65-vuotias on erilainen lääkittävä kuin 85-vuotias.