|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
1/2004
Henkinenkin puoli vahvasti mukana:
Sveitsissä arvostetaan kuntoutusta
Fysioterapeutti Susanna Ylijurva haaveili ammattinsa perustiedot ja -taidot hankittuaan lähtevänsä töihin ulkomaille, mieluiten saksankieliseen maahan. Ja teki haaveesta totta.
- Ennen kävin lomilla Suomessa, nyt Sveitsissä. Siellä on paljon ystäviä, Sveitsissä erinomaisesti viihtynyt Susanna kertoo.
Miksi juuri Sveitsiin?
Sain työpaikastani Käpylän Kuntoutuskeskuksesta vinkin Sveitsissä toimivasta uudenaikaisesta kuntoutussairaalasta, jossa hoidetaan selkäydinvammaisia. Kirjoitin kirjeen ja sain kutsun haastatteluun sillä seurauksella, että työskentelin Sveitsissä lähes neljä vuotta.
Missä työskentelit?
Luzernin lähellä toimivassa sveitsiläisten ylpeydessä, Paraplegiker Zentrum Nottwilissa. Se on 150-paikkainen, lähes 800 työntekijää työllistävä, säätiön ylläpitämä keskus. Fysioterapeutteja on noin 40. Sveitsissä on maan luonnosta ja asukkaiden urheiluharrastuksista johtuen suhteessa paljon selkäydinvammaisia ja koko kansa on ottanut asian tavallaan omakseen. Yli miljoona sveitsiläistä osallistuu jäsenmaksuin Nottwilin ylläpitämiseen ja se saa myös paljon lahjoituksia. Sairaalaan tutustuu vuosittain myös kymmeniä tuhansia vieraita.
Millaisia potilaita kuntoutetaan?
Kaikenlaisia selkäydinvammaisia, mutta noin 30 % potilaista tuodaan Nottwiliin suoraan onnettomuuspaikalta. Kuntoutussairaalassa on oma leikkaussali, teho-osasto ja jopa oma helikopterikenttä. Itse kuntoutin pääasiassa akuuttivaiheen potilaita, teho-osastolta kotiutumiseen asti.
Miten alkuvaihe sujui?
Aluksi tunsin olevani suuressa sairaalassa aika lailla hukassa enkä ymmärtänyt työtoverieni keskenään puhumaa kieltä. Mutta ohjaus oli hyvin huomioivaa ja työtoverit lämpimiä ja ystävällisiä. He vaihtoivat jopa kieltä huomaavaisesti aina, kun minä tulin paikalle. Raportitkin pidettiin minun takiani kirjasaksaksi.
Miten työskentely erosi suomalaisesta?
Suurin ero Suomeen verrattuna oli se, että lääkäri määrää kuntoutuksessa kaikesta. Fysioterapeutti ei saa mielellään aloittaa mitään hoitoa, ennen kuin on hyväksyttänyt sen lääkärillä. Jopa ultraäänen antamiseen tarvitaan lääkärin hyväksyntä. Suomessa fysioterapeutilla on sikäläiseen käytäntöön verrattuna paljon sekä valtaa että vastuuta. Myös hoitokäytäntö on sikäli erilainen, että terapiat annetaan puolen tunnin jaksoissa niin, että sama potilas saa terapiaa päivässä kaksi puolen tunnin jaksoa, vaikeammin vammaiset 1 ja ½ tuntia. Tätä kannattaisi joidenkin potilaiden kohdalla mielestäni kokeilla Suomessakin.
Sairausvakuutus on kai erilainen?
Kyllä. Järjestelmä eroaa suomalaisesta sikäli, että Sveitsissä ei ole julkista terveyskeskusjärjestelmää, vaan siellä kaikkien on pakko ottaa sairausvakuutus. Tässä on se vaara, että jos valittu vakuutustaso ei ole kovin kattava, saa ehkä taistella enemmän hoidostaan. En tosin Nottwilissa huomannut, että tämä olisi käytännössä vaikuttanut millään tavalla annettavan hoidon tasoon tai kestoon.
Millaista palkkaa maksetaan?
Palkkataso Sveitsissä on hoitoalalla noin tuplasti parempi, mutta myös elinkustannukset ovat korkeammat. Rahaa jää silti selvästi enemmän käyttöön kuin Suomessa.
Entä koulutus?
Sveitsissä koulutus on toistaiseksi opistotasoinen ja nelivuotinen. Tästä kaksi vuotta kenttäharjoittelua siten, että yksi jakso kestää aina 3-4 kk ja sisältää vaativat tentit. Fysioterapeuteilla onkin Sveitsissä vahva käytännön taito jo valmistuessaan. Meilläkin kenttäjaksoja voisi mielestäni kehittää haastavammiksi, vaikka teoriatieto on laajalla alalla myös erittäin hyödyllinen.
Kannustatko lähtemään Sveitsiin töihin?
Ilman muuta - erittäin lämpimästi. Työpaikka kannattaa kuitenkin hankkia jo etukäteen, mielellään asuntokin, sillä byrokratia on entisen Uudenmaan läänin kokoisessa ja 26 erilaisesta kanttoonista koostuvassa palapelimaassa hurja. Helpottaa kovasti, jos saa tulevan työnantajan hoitamaan siitä pääosan.
Mitä toisit Sveitsistä Suomeen?
Sveitsiläiset pitävät kuntoutuksessa tärkeänä myös henkistä puolta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että huippumodernin kuntoutussairaalan teho-osastolla voidaan antaa väri- tai aromaterapiaa. Näiden terapioiden asema on virallinen ja sitä antavat vakituisesti sairaalan palkkalistoilla olevat terapeutit. Samanlaista käytäntöä kaipaisin Suomeenkin.
|
|
|
|
|
