FYSI
Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö FYSI                                                                         Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten edunvalvontajärjestö FYSI


Fysin logo

ETUSIVU
UUTISIA
KOULUTUS
FYSI-LEHTI
JÄSENYRITYKSET
LIITY JÄSENEKSI
JÄSENEDUT
TYÖPAIKAT
OSTA/MYY/HAE
KOKOUSTILAT
YHTEYSTIEDOT
LINKIT
JÄTÄ VIESTI

JÄSENYRITTÄJIEN SIVUT
Puuttuuko tunnukset?


JHA


Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry

Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje


Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf

Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi


FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland

Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi


FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti

o Lue uusin FYSI-lehti 4/2011

o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)


o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella

o Nettilehden lukuohjeet

o Klikkaa haluamaasi numeroon:


FYSI-lehti 01/2011  |  FYSI-lehti 02/2011  |  FYSI-lehti 03/2011  |  FYSI-lehti 04/2011  | 
   1/2011    |      2/2011   |      3/2011   |      4/2011   |  

FYSI-lehti 01/2010  |  FYSI-lehti 02/2010  |   FYSI-lehti 03/2010  |   FYSI-lehti 04/2010  |  
   1/2010    |     2/2010    |      3/2010    |      4/2010    |  

FYSI-lehti 1/2009  |  FYSI-lehti 2/2009  |   FYSI-lehti 3/2009  |   FYSI-lehti 4/2009  |  
   1/2009    |     2/2009    |      3/2009    |      4/2009    |  

   1/2008    |     2/2008    |      3/2008    |      4/2008    |  
   1/2007    |     2/2007    |      3/2007    |      4/2007    |  
   1/2006    |     2/2006    |      3/2006    |      4/2006    |  
   1/2005    |     2/2005    |      3/2005    |      4/2005    |  
   1/2004    |     2/2004    |      3/2004    |      4/2004    |  
   1/2003    |     2/2003    |      3/2003    |      4/2003    |  
   4/2002    |  

1/2004

Yhteiskunnan levottomuus näkyy lapsikuntoutujissa

Tänä päivänä haetaan menoa ja meininkiä eikä osata rauhoittua. Me aikuiset olemme tavallaan sokeutuneet ja pyrimme tarjoamaan lapsillemme mahdollisimman paljon virikkeitä. Lapsen normaali kehitys kuitenkin vaatisi rauhoittumista ja yhtenä osana myös turhautumisen sietämistä. On tärkeää, että lapsen aika tulee välillä pitkäksi ja että hän joutuu keksimään itse itselleen tekemistä.


- Rauhallinen ympäristö takaa sen, että lapsi saa parhaan hyödyn terapiasta, kertoo toimintaterapeutti Päivi Kettunen (kuvassa). Paras tilanne on silloin, kun lapsi ohjautuu omasta halustaan tekemään tavoitteensuuntaista toimintaa. Virikkeitä ei saa olla liikaa ja niiden tulee olla oikeansuuntaisia.

Fysioterapialaitoksissa kuntoutetaan yhä useammin myös psykiatrisen diagnoosin saaneita lapsia ja nuoria. Lähestymistapa on silloin moniammatillinen ja tavoitteena on tukea lapsen mahdollisimman normaalisuuntaista kehitystä.
  • Lapsi on kokonainen ihminen. Liikuntavammaisella lapsella voi esimerkiksi olla keskittymisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä tai psyykkisistä ongelmista kärsivällä lapsella kömpelyyttä liikkumisessa. Kun lähestymistapa on moniammatillinen, voidaan saman lapsen kuntoutuksessa käyttää erilaisia menetelmiä ja tarpeen tullen myös vaihtaa terapian painopisteitä, toteaa toimintaterapeutti Päivi Kettunen Terapia-Team Oy:stä. Hän työskentelee yrityksessä, jossa yhden ja saman lapsen kuntoutuksessa käytetään rinnan sekä fysio- että toimintaterapeuttisia kuntoutusmenetelmiä.
  • Asiakkainamme on lapsia, joiden toimintakyky on heikentynyt. Diagnoosina heillä voi olla jokin tuki- ja liikuntaelinvamma, mutta myös esim. CP-vamma, MBD, autismi, dysfasia, kehitysviive, aistivamma tai psyykkiset häiriöt.

Lapsen normaali kehitys vaatii rauhaa

Päivi Kettunen sanoo koko yhteiskunnassa lisääntyneen kiireen ja levottomuuden heijastuvan selvästi lapsiin. - Tänä päivänä haetaan menoa ja meininkiä eikä osata rauhoittua. Me aikuiset olemme tavallaan sokeutuneet ja pyrimme tarjoamaan lapsillemme mahdollisimman paljon virikkeitä. Lapsen normaali kehitys kuitenkin vaatisi rauhoittumista ja yhtenä osana myös turhautumisen sietämistä. On tärkeää, että lapsen aika tulee välillä pitkäksi ja että hän joutuu keksimään itse itselleen tekemistä.
Levottomuus on otettava huomioon myös terapiatilanteissa. - Jos lapsella on esimerkiksi paljon ongelmatiikkaa motoriikassa, käyttäytymisessä ja keskittymisessä, terapia saatetaan toteuttaa erittäin pelkistetyssä, jopa aivan paljaassa, kokonaan huonekaluista ja esineistä riisutussa tilassa, jossa ainoa mielenkiintoa herättävä virike on juuri haluttuun tavoitteeseen liittyvä väline. Usein on tärkeää saada myös esimerkiksi toisten lasten äänet suljetuksi pois tilanteesta äänieristyksellä, Päivi Kettunen sanoo.
  • Kun ympäristö on juuri kunkin lapsen terapian kannalta strukturoitu, terapiasta saadaan paras mahdollinen hyöty. Tämä vaatii ennakointia, valmisteluja ja erityisjärjestelyjä.

Turvavaljaiden avulla vammainenkin lapsi voi kokea seikkailuradan ilot ja jännityksen.

Keskittynyt terapiatilanne

  • Paras tulos saavutetaan silloin, kun toiminta lähtee lapsesta itsestään ja hän ohjautuu itse tekemään juuri haluttua toimintaa - olipa kyse vaikka puolapuilla kiipeämisestä ja motoriikan ja keskittymiskyvyn harjoittamisesta. Kun ylimääräiset virikkeet on riisuttu tilanteesta pois, negatiivissävyinen "älä ota sitä" ja "älä mene sinne" -viestintä jää mahdollisimman vähäiseksi ja antaa tilaa positiivisille "juuri noin" -viesteille, Päivi Kettunen sanoo.
  • Terapiassa käytetään myös runsasvirikkeisempiä ympäristöjä, mutta on tärkeää, että silloinkin virikkeet ovat oikeantyyppisiä, tavoitteellista terapiaa tukevia. Taustalla on tieto siitä, miten lapsi normaalisti kehittyy ja pyrkimys ongelmien voittamiseen ja mahdollisimman oikeansuuntaiseen kehitykseen, Päivi Kettunen korostaa.


Terapialla voidaan tukea ja edistää lapsen toimintakykyä itsestähuolehtimisen, leikin ja koulunkäynnin alueilla. Tuettavia toiminnallisia valmiuksia ovat mm. sosiaaliset taidot, itsetunto, keskittymiskyky, rohkaistuminen, karkea- ja hienomotoriikka, kehonhahmotus, kädentaidot ja visuaalinen hahmotus. Terapiassa käytetään lapsen kehitystä tukevia menetelmiä kuten karkea- ja hienomotorisia harjoituksia, luovia toimintamuotoja, sekä aistitoimintojen yhdentymistä edistäviä leikkejä.
Vähintään yhtä tärkeitä kuin viikottaiset terapiatunnit, on yhteistyö lapsen vanhempien, isovanhempien ja muun lähipiirin sekä päivähoidon ja koulun kanssa. - Terapiasuhde ei synny hetkessä, vaan luottamuksen rakentuminen vaatii oman aikansa.

"Terapian loppuminen on samanaikaisesti haikea ja iloinen asia: työ on tehty. On hienoa, kun kehitys on saatu ohjattua oikeaan suuntaan ja oppiminen onnistuu."

"Psyykkiset ja fyysiset sairaudet ovat tavallaan lähentyneet toisiaan - tai ainakin olemme oppineet katsomaan ihmistä kokonaisvaltaisemmin: Fyysinen ja psyykkinen kulkevat käsi kädessä. Avoterveydenhuollossa toimivat fysioterapiayritykset ovat vapaita lähestymään ihmistä kokonaisuutena."

"Fysioterapialla on tarjottavana todella paljon mahdollisuuksia ja yhteistyötä psyykkiselle puolelle: Meidän ei tarvitse kuin miettiä, miten suuri merkitys fyysisellä toiminnalla on terveenkin ihmisen toimintakyvylle ja itsetunnolle. Fysioterapeutin keinovalikoima on jo sinänsä hyvin laaja. Sitä laajentaa avoterveydenhuollossa toimivien fysioterapiayritysten joustava koulutuspolitiikka: yrittäjät ja henkilökunta voivat kouluttaa itseään juuri siihen suuntaan, joka kulloinkin nähdään tarpeellisimmaksi."




Pääkirjoitus

Ajankohtaista lyhyesti

Yhteiskunnan levottumuus näkyy lapsikuntoutujissa

Veltto Virtanen: Maailma sairastuttaa meitä

Yrityksiä tarvitaan myös hoitotakuun "takuumiehiksi"

Kysy lakimieheltä

Fysioterapiayrityksissä tehdään vaativaa työtä

FYSI - fysioterapian yrittäjäjärjestö

Liike on lääkettä osteoporoosissakin

Odottaminen syö valtaosan Suomen terveysrahoista

Yhteiskunnan levottomuus näkyy lapsikuntoutujissa

Fysioterapeutit päivittivät sydäntaitojaan

"Lymfaterapiasta tuli päivittäinen työväline"

Sveitsissä arvostetaan kuntoutusta

FYSIn ensiapukoulutusta

Fysioterapiaa 80 vuotta sitten

Kuka käy fysioterapiassa?

Ikäihmistä kannattaa kuntouttaa



   © Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Sivut päivitetty 05.02.2012