|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
1/2003
DI Asko Puikkonen on analysoinut suurissa kaupungeissa kriisiin ajautunutta terveydenhuoltoa teollisuustuotannon käsitteillä
ja toimintamalleilla ja huomannut hämmästyttävän analogian.
Potilas keskiöön, hoitoprosessit optimaalisiksi
Terveydenhuolto voi oppia teollisuudelta
Diplomi-insinööri Asko Puikkonen on ottanut mm. Suomen Lääkärilehden Näkökulma-palstalla osaa kuumana vellovaan
terveydenhuolto-keskusteluun. - Suutaria kehotetaan pysymään lestissään, mutta terveydenhuollossa ollaan nyt tilanteessa,
jossa asioita on hyödyllistä katsoa myös perinteisestä poikkeavasta näkökulmasta.
Asko Puikkonen sanoo yllättyneensä itsekin siitä hämmästyttävästä analogiasta, joka vallitsee tavarantuotannon ja
terveydenhuollon välillä. - Ne periaatteet, joilla saadaan aikaiseksi tehokas toiminta, ovat loppujen lopuksi hyvin yleispäteviä.
Terveydenhuolto vain on elänyt omaa elämäänsä: ollut niin resurssiohjattua, organisaatiokeskeistä ja vielä kunnallisen itsehallinnon
määrittämää, että se on ollut aika irrallaan muusta kehityksestä.
Tempuista ei apua organisaatioiden kriisissä
Keskustelu terveydenhuollon ongelmista on kärjistynyt aikana, jolloin terveydenhuollon kyky auttaa sairaita ja edistää terveyttä
on parempi ja Suomi taloudellisesti vauraampi kuin koskaan aikaisemmin. Ongelmiin on esitetty monenlaisia ratkaisuja paremmasta
johtamisesta tiukempaan kustannuskuriin, hoidon priorisointiin, lääkäreiden määrän lisäämiseen, lisärahaan.
Erilaisten yksittäisten hokkus-pokkus -temppujen sijaan olisi Puikkosen mielestä hahmotettava, että terveydenhuollossa on kyse
pitkälti organisaatioiden kriisistä. Puikkonen puhuu ongelmia aiheuttavasta osaoptimoinnista: - Käytännössä on kyse siitä,
että säästäminen organisaation yhdessä osassa saattaa aiheuttaa tuhlausta saman organisaation toisessa osassa. Seurauksena on
säästöjen ja toiminnan tehostumisen sijasta tuhlaus ja kurjistuminen.
Väärä säästäminen tulee kalliiksi
Väärä säästäminen siirtää terveydenhuollossa painopistettä kalliimman erikoissairaanhoidon piiriin ja heikentää viivyttelyn
ja jonottamisen kautta potilaiden elämänlaatua ja selviytymistä.
Puikkonen viittaa Kuopion yliopiston tekemään Terveysturva ja sen rahoitus -tutkimukseen, jossa konkreettisten potilasprosessien
seuraaminen diagnoosista kuntoutuksen päättymiseen asti antoi hämmästyttävän tuloksen: odotus- ja kuntoutusvaiheen kustannukset
muodostivat keskimäärin 70 % ja aktiivisen hoitovaiheen kustannukset vain noin 30 % kokonaiskustannuksista!
- Ainakin maallikon ymmärryksellä havainto ravistelee koko terveydenhuollon taloudellisen päätöksenteon uskottavuutta.
Säästö terveyspalvelujen tarjonnassa - hoidon viivyttäminen - merkitsee toista, huomattavasti suurempaa kustannusta toisaalla.
Potilas vaellus läpi organisaatioiden
Puikkonen uskoo terveydenhuollon päättäjien pyrkivän toimimaan yhteiseksi parhaaksi. Yhtälö vain on vaikea siten, että
vinoutuman syy löytyy itse järjestelmästä ja erityisesti sen organisaatiokeskeisestä tuotantotavasta.
- Vastaavat ongelmat koettiin teollisuudessa 1960- ja -70-luvuilla, jolloin tavarantuotannossa irtauduttiin organisaatiokeskeisestä,
integroidusta tuotanto- ja päätöksentekotavasta ja siirryttiin tuote- ja asiakaskeskeiseen, virtautettuun ja verkottuneeseen
toimintamalliin.
Muutokset käynnistyivät teollisuudessa hitaasti ja eteneminen oli verkkaista, kun pelättiin mm. työpaikkojen menettämistä.
- Kuitenkin erikoistuneet alihankkijat olivat merkittävä tekijä riittävän kilpailukyvyn saavuttamisessa ja siinä, että
liiketoiminta saattoi ylipäätään jatkua.
Puikkonen sanoo teollisuudessa tapahtuneen kehityksen vertautuvan hämmästyttävän hyvin siihen, mitä terveydenhuollossa nyt
tarvitaan. - Tavoitteena tulisi olla sellainen potilasprosessi, jossa jokainen potilaalle tehtävä yksittäinen toimenpide tuo
hoitoprosessiin aina lisäarvoa ja on tehokas potilaan hoidon kannalta.
- Nykytilanteessa potilasta kuljetetaan eri organisaatioissa, joiden yhteistyön esteitä ei ole ainakaan vielä pystytty
poistamaan. Prosessissa on päällekkäisyyksiä ja tuhlausta, läheskään kaikki toimenpiteet eivät tuo lisäarvoa eikä loppujen
lopuksi kenelläkään ole kokonaiskuvaa siitä, mitä potilaalle tapahtuu.
Päätöksentekoa yli organisaatiorajojen
- Maailmanlopun tunnelmiin ei terveydenhuollossa ole syytä, mutta jotakin on tehtävä toimintamallille, jossa asioita
tarkastellaan vain oman yksikön näkökulmasta ja säästöjä haetaan ihmisten selkänahasta sen sijaan, että ne saataisiin aikaan
organisaatioiden välisellä yhteistyöllä. Malli on johtamassa koko järjestelmän suorituskyvyn rapautumiseen.
Puikkonen kaipaa terveydenhuoltoon potilaskeskeistä palvelutuotantoa, asiantuntevaa, seulovaa perusterveydenhuoltoa ja
sitä seuraavaa hoidon porrastusta, koko hoitoprosessin kattavaa päätöksentekoa, joka ylittäisi sekä perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen rajan. Lisäksi tarvitaan hoitoprosessien tunnistamista
ja optimikokoisia yksiköitä, jotka verkottuvat.
- Verkottumisella tarkoitetaan yleensä kahta asiaa: erikoistumisen tuomaa osaamista ja tehokkuutta sekä kuormitusjoustoa.
Asia liittyy läheisesti julkisen ja yksityisen terveydenhuollon väliseen työnjakoon.
- Onkin selvittämisen arvoinen asia, mitkä ovat ne aidot vahvuudet, joita yksityinen terveydenhuolto voi tarjota julkisen
terveydenhuollon tuottamaan palvelujen päävirtaan, Asko Puikkonen toteaa.
Asko Puikkonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri, jonka yritys Fennocon Oy on laivanrakennus- ja prosessitekniikan
suunnittelutoimisto, jossa on noin 10 työntekijää. Puikkonen on toiminut mm. konsultti- ja kouluttajatehtävissä usean vuoden
ajan myös terveydenhuollossa. Hän toimii pääkonsulttina mm. Tietointensiiviseen terveydenhoitoon TEPA -kehittämisohjelmassa,
johon osallistuu yrittäjiä yksityisen terveydenhuollon eri sektoreilta, mm. lääkärikeskuksista, apteekeista,
fysioterapiayrityksistä ja laboratorioista.
|
|
|
|
|
