|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
1/2003
FYSI 30 v.
Matkan varrelta
Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry perustettiin vuonna 1972 toimimaan yhdyssiteenä lääkinnällistä kuntoutusta
ja muuta lääkinnällistä hoitotoimintaa harjoittavien sairaanhoito- ja tutkimuslaitosten välillä.
Perustavassa kokouksessa oli mukana edustajat 25 laitoksesta. Määrä oli suuri, sillä maassa toimi tuolloin vain harvoja
fysikaalisia hoitolaitoksia.
Perustajien suuri määrä kertoi yhteisen liiton tarpeellisuudesta: erillään toisistaan toimivat laitokset tunsivat
tarvitsevansa toistensa tukea toiminnalleen.
Liiton jäsenmäärä kasvoi seuraavasti: vuonna 1970 jäseniä n. 70, vuonna 1980 lähes 150, vuonna 1990 noin 550.
Vuonna 2002 FYSI:llä on noin 600 jäsentä mukaanlukien jäsenlaitosten sivutoimipisteet. Erityisen paljon fysikaalisia
hoitolaitoksia perustettiin 1980-luvun loppupuolella.
Hinnat huolenaiheena
"Fysikaalinen ei ole mitään Anttilan-hommaa"
Yhdeksi liiton tärkeistä tehtävistä muodostui fysioterapiayrittäjien kasvattaminen kustannustietoisuuteen.
Ammattiosaamiselleen yritystoiminnan rakentaneet, työvaltaisella alalla toimivat fysioterapeutit eivät ole pääsääntöisesti
olleet hyviä talousosaajia: varsinkin hintojen korottamista on usein lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen, vaikka
kustannukset olisivat nousseet kaiken aikaa syöden yrityksen kannattavuutta.
Liitto kehotti toistuvasti jäsenyrittäjiään huolehtimaan yritystensä kannattavuudesta. Vuonna 1976 puheenjohtaja joutui
"paimenkirjeessään" toteamaan, että jotkut jäsenyritykset olivat saattaneet itsensä hyvin hankalaan tilanteeseen, kun
olivat arastelleet pitkään hinnankorotuksia ja päälle tulikin hintasulku.
Puheenjohtaja kirjoitti liiton tiedotteessa seuraavasti: "Nyt on sitten nähty mihin johtaa hoitojen alennusmyynti.
Fysikaalinen ei ole mitään "Anttilan-hommaa". Ei tule pyrkiä siihen, että hoidetaan lähes omakustannushintaan ja pysytään
hengissä vain hoitamalla suunnattomia määriä potilaita aamusta iltaan. Näyttääkin siltä, että monet ovat unohtaneet
kaiken ammattinsa edellyttämän etiikan hoitaessaan massoittain potilaita."
"Järkevää toimintaa on, että hoidetaan potilaita rauhallisessa tahdissa ja peritään heiltä riittävä maksu. Laitosten
taloudellisen tilanteen tulee olla niin vankka, että pystytään investoimaan uusiin laitteisiin alan kehittymisen myötä
sekä voidaan osallistua ammatilliseen koulutukseen riittävästi."
"Pitämällä laitosten taso korkealla voidaan parhaiten toimia ilmaisen kansanterveystyön rinnalla."
Liitto keräsi vuosittain tietoa yritystoiminnan kustannuksista, ja laati tarvittavin välein koko maata koskevia
hoitohinnastoja, jotka hintoja tarkkaan valvova Elinkeinohallitus hyväksyi kilpailunrajoitusrekisteriinsä hintaohjeeksi
fysikaalista hoitoa varten.
Näin toimittiin siihen asti, kunnes 1990-luvun taitteessa ohjehinnastot kiellettiin ja Kilpailuvirasto vaatii vapaata
kilpailua.
Yrittäjien kustannustietoisuuden kasvattaminen on tänä päivänä yhtä tarpeellista ellei tarpeellisempaakin kuin
ohjehinnastojen aikaan. On tärkeää, että yrittäjä on selvillä yritystoimintansa kustannuksista voidakseen taataa
yritystoimintansa laadukkuuden ja jatkuvuuden.
FYSI on ollut ja on edelleen yksittäisen hoitolaitoksen tukena silloin, kun on tarpeen tehdä päätöksiä hinta-, palkka-
ym. yrityksen talouteen olennaisesti vaikuttavissa asioissa.
Yksi FYSI:n tärkeimmistä tavoitteista on ollut sairausvakuutuskorvauksien riittävyydestä huolehtiminen. Asiakkaan
hoidosta saama sairausvakuutuskorvaus vaikuttaa olennaisesti siihen, että hoitoa tarvitsevat asiakkaat myös hakeutuvat
saamaan hoitoa. Sairausvakuutuskorvauksilla on ollut taipumus jäädä kaiken aikaa jälkeen todellisesta kustannuskehityksestä.
Oma toiminnanjohtaja
Vuoteen 1979 tultaessa liiton toiminta oli kasvanut niin monipuoliseksi ja työllistäväksi, että liiton palvelukseen
päätettiin palkata osapäiväinen järjestö/tiedotussihteeri. Taloon tuli yhteiskuntatieteitten maisteri Aino Penttilä,
FYSI:n nykyinen toiminnanjohtaja.
Aino Penttilä on toiminut FYSI:n toiminnanjohtajuuden ohella usean vuoden ajan myös koko yksityistä terveydenhuoltoa
edustavan Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry:n asiamiehenä ja on tällä hetkellä myös sen puheenjohtaja.
Aino Penttilä on tehnyt yhdessä TEPA:n muiden järjestöjohtajien kanssa pitkäjänteistä työtä tuodessaan yksityisen
sektorin merkittävää roolia terveydenhuollossa päättäjien tietoon. Tänä päivänä TEPA ry:tä ja sen jäsenjärjestöjä ei
enää sivuuteta tai suorastaan unohdeta, niin kuin usein aikaisemmin tapahtui, kun päätetään valtakunnallista
strategialinjauksista terveydenhuollossa. Päinvastoin: TEPA on ollut ja on tälläkin hetkellä edustettuna lukuisissa
terveydenhuoltoa luotaavissa neuvottelukunnissa ja vastaavissa, ja siltä pyydetään jo kiitettävästi lausuntoja
erilaisista terveydenhuoltoon liittyvistä hankkeista.
|
|
|
|
|
