|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
1/2003
Sveitsiläistä terveydenhoitoa katsastamassa
Terveydenhuolto kansainvälistyy ja vienti ja yhteistyö yli rajojen yleistyy. Muutenkin on mielenkiintoista kurkistaa,
miltä oma ala näyttää oman maan rajojen ulkopuolella.
Tällaisin miettein lähtivät Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt TEPA ry:n "Tietointensiiviseen terveydenhoitoon TEPA"
-kehittämisohjelmaan osallistuvat opintomatkalle Sveitsiin. Kehittämisohjelmassa on mukana nelisenkymmentä eri yksityisen
terveydenhuollon sektoreita edustavaa yrittäjää ja yrityksen edustajaa. Koulutukseen on saatu ESR-rahoitusta.
Forssalaisen Puistolinnan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, työterveyslääkäri Iris Lappalainen ja Terapia-Team Oy M & P:n
toimitusjohtaja, fysioterapeutti Matti Kettunen kiinnittivät huomiota osin samoihin seikkoihin.
Sveitsiläinen solmii sopimuksen sairaanhoidostaan
- Sveitsin veroprosentti on alhainen, korkeimmillaankin n. 25 %, ja joissakin kanttooneissa rikkaimmat asukkaat, esimerkiksi
Tina Turner ja Michael Schumacher, ovat neuvotelleet oman veroprosenttinsa.
- Jokainen sveitsiläinen solmii vakuutusyhtiön kanssa sopimuksen sairaudenhoidostaan. Se voi olla kaiken kattava, jolloin
hoitopaikakseen voi valita minkä tahansa yksityisklinikan. Vakuutuksen hintakin on silloin senmukainen eli yli 2000 euroa
kuukaudessa.
- Sveitsin palkkataso on korkeampi: esimerkiksi erikoissairaanhoitajan palkka on n. 5000 euroa. Sveitsissä pitkään asunut
suomalainen sairaanhoitaja kertoi vakuutusmaksujen vievän lähes yhtä suuren osan hänen palkastaan kuin Suomen korkeampi
veroprosentti, Iris Lappalainen kertoo.
Aseptiikka ihmetytti
Yksi tutustumiskohteista oli yksityinen, Lausannessa toimiva Clinique Cecil -sairaala. - Kaikki sairaalassa työskentelevät
ja leikkaavat lääkärit pitivät yksityisvastaanottoa eivätkä olleet sairaalan palkkalistoilla. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien
omistamissa sairaaloissa tämä on mahdollista. Geneven katukuvassa joka toinen liike olikin pankki ja joka toinen kelloliike,
Iris Lappalainen kertoo.
Tutustumiskohteiden, niin Clinique Cecilin kuin yksityisen silmäsairaalankin, aseptiikka ihmetytti suomalaistutustujia.
- Sairaalassa oli modernit laitteet ja teknologia, mutta ryhmämme annettiin marssia suoraan kadulta sydänvalvonnan teho-osastolle
ilman mitään suojavaatetusta, Iris Lappalainen kertoo.
- Silmäsairaalassa pääsimme leikkaussaliin seuraamaan silmäleikkausta. Meitä kehotettiin tulemaan lähemmäs ja lähemmäs
eikä kukaan valvonut, olimmeko pesseet edes käsiämme, Matti Kettunen ihmettelee. - Suomessa niin ei yksinkertaisesti toimita.
Sveitsiläistä yksityissairaalaa Matti Kettunen luonnehtii puitteiltaan kodikkaammaksi kuin suomalaissairaaloita.
- Varsinainen erikoisuus oli sairaalan kellariin rakennettu, täydessä valmiudessa vuodepaikkoja ja laitteita myöten oleva
varasairaala, jonne koko toiminta voidaan siirtää kriisitilanteessa.
- Paikallinen kylpylä oli puolestaan sairaalaan verrattuna varsin kliininen paikka, jossa esimerkiksi altaasta toiseen sai
mennä vain suihkun kautta. Hoitojen taso oli varmasti hyvä, mutta varustelun vaatimattomuus jotenkin yllätti: esimerkiksi
hoitopöydät olivat kaikki kiinteitä eikä niissä ollut edes kasvoaukkoa.
WHO teki vaikutuksen
Yksi matkan kohokohdista oli tutustuminen Genevessä sijaitsevaan Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaan. - Oppaanamme
maailmanlaajuiseen terveystyöhön tutustumisessa toimivat professori Pekka Puska, lääkeasiantuntija Juhana Idänpää-Heikkilä,
tutkija Jukka Sailas ja ravintotutkija Pirjo Pietinen. WHO:n suuri haaste on etsiä keinoja erityisesti sairauksien
ennaltaehkäisyyn.
WHO:n päämajaan ja toimintaan tutustuminen oli hieno kokemus. Samalla konkretisoitui mm. se, miten monen vaiheen ja monen
byrokratian mutkan kautta on muotoutunut vaikkapa se suositus, käytetäänkö suomalaisissa päiväkodeissa hammasharjaa ja
ksylitolipurkkaa.
Oma maa mansikka
Matkalaiset kiittävät ohjelmaltaan täysipainoista opintomatkaa hyvin avartavaksi kokemukseksi, joka antaa uutta näkökulmaa
ja potkua omaan työhön. - Muutenkin tällainen koulutus, johon on koottu osallistujia useilta eri yksityisen terveydenhuollon
sektoreilta, on erittäin toimiva ja antoisa.
Opintomatka Sveitsiin ei horjuttanut millään tavalla suomalaistutustujien uskoa oman maan terveydenhuoltoon - ehkä
pikemminkin päinvastoin.
- Pidän suomalaista terveydenhuoltoa edelleen vähintäänkin yhtä tasokkaana kuin sveitsiläistä. Puitteet olivat Sveitsissä
yllättäen jopa alkeellisemmat kuin meillä Suomessa. Ja jos minun pitäisi päättää, kummassa maassa leikkauttaisin itseni
mieluummin, vastaus olisi ehdottomasti, että Suomessa, Matti Kettunen sanoo.
Iris Lappalainen ei vaihtaisi myöskään maisemaa. - En vaihtaisi suomalaisen järven rantamaisemia auringonlaskussa ja
saunaolutta sveitsiläiseen alppimaisemaan ja valkoviiniin.
|
|
|
|
|
