|
|
|
Puuttuuko tunnukset?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
Ajo-ohje
Finlands Fysioterapi- och Rehabilitationsföretagare
FYSI rf
Klubbekrigarvägen 5 B
00400 Helsingfors
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
FYSI - Association of Private Physiotherapy and Rehabilitation Clinics
in Finland
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
Finland
Tel. +358 9 477 2344
Fax. +358 9 477 2314
www.fysi.fi
fysi.info(at)fysi.fi
|
|
|
FYSI-lehti
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen
uutis- ja asiakaslehti
o Lue uusin FYSI-lehti
o FYSI-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2012
o Seuraava FYSI-lehti 1/2012 ilmestyy 24.02.2012
o Aineistot 06.02.2012 mennessä
o Katso mediakortti 2012 (pdf)
o Voit ilmoittaa OSOITTEENMUUTOKSESTA tällä lomakkeella
o Osallistu LUKIJAKILPAILUUN tällä lomakkeella
o Nettilehden lukuohjeet
o Klikkaa haluamaasi numeroon:
1/2003
Syy ei aina somaattinen
Rangan kipujen takana voivat olla sympaattiset oireet
- Osa meidän fysioterapeuttien somaattisiksi kipuoireiksi tulkitsemista kivuista saattaa johtua sympaattisen hermoston
ärsytysoireista. Asiaan kannattaa paneutua, sillä se antaa fysioterapiaan uutta ulottuvuutta ja lisävalaistusta hoidon
vaikuttavuuteen.
Tätä mieltä on FYSI:n jäsenyrityksiin kuuluvassa Heinolan Lääkintävoimistelussa fysioterapeuttina työskentelevä Jari Kinnunen.
Hän on perehtynyt asiaan kehitysprojektissa, joka liittyi hänen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suorittamiinsa 40 opintoviikon
laajuisiin Rangan toiminta ja terapeuttinen harjoittelu -erikoistumisopintoihin. - Kyseinen koulutusmuoto sopii hyvin
perheelliselle työssäkäyvälle fysioterapeutille jatkokoulutukseksi.
- Lähdin koulutukseen, koska halusin lisää tutkittua tietoa selkärangan toiminnasta käytettäväksi omassa kliinisessä työssäni.
Nyt kun tutkimustieto fysioterapeuttisen hoidon vaikutusmekanismeista kaiken aikaa lisääntyy, haluan kertoa myös asiakkaille,
miksi hoito vaikuttaa niin kuin se vaikuttaa.
Erikoistumisopinnoissa rangan toiminnallisia häiriöitä tarkasteltiin kahden erilaisen fysioterapeuttisen oppisuunnan näkökulmasta.
Edustettuina olivat Ortopedinen Manuaalinen Terapia OMT ja mekaaninen diagnostisoiva terapia MDT (McKenzie). - Näkökulmat
täydensivät toisiaan hyvin, Jari Kinnunen sanoo.
Hän toteaa, että sympaattisesta oireistosta juontuvat kivut peittyvät usein somaattisten oireiden alle selvitettäessä potilaan
oireita manuaalisen/mekaanisen terapian kliinisessä työskentelyssä: sympaattisen hermoston oireiden tunnusmerkkejä ei oikein
tiedosteta eikä niihin kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin somaattisiin oireisiin.
- Meidän fysioterapeuttien pitäisi potilaita haastattelemalla ja hoidon vaikutuksia analysoimalla oppia tunnistamaan ne
tilanteet, joissa esimerkiksi keskellä rintarankaa ilmenevät kivut viittaavatkin sympaattisen hermoston toimintaan. Haluaisin
projektityöni toimivan pelinavauksena, joka innostaisi keskustelemaan asiasta, Jari Kinnunen sanoo. Myös koulutuksessa
ohjaavana opettajana toiminut Eira Karvonen pitää tärkeänä, että keskustelu aiheesta käynnistyy.
Miksi vaiva parani?
Sympaattinen hermosto on osa autonomista hermostoa, jonka tehtävänä on mm. ihon, sisäelinten ja verisuonien seinämien
hermottaminen.
Sympaattisen hermoston tyypillisiä oireita ovat mm. raajoissa tuntuva, usein polttelevaksi, pisteleväksi tai puristavaksi
kuvattu kipu, jäykkyys ja kipu Th-rangan alueella yhdistettynä raajakipuun ilman somaattisia löydöksiä sekä ihon värimuutokset,
hikoilu ja pumppaava tunne ääreisosissa.
- Esimerkiksi yläraajaan tulevien kipuoireiden syy voi löytyä joskus alempaa kuin motoriselta tasolta, sillä sympaattinen
yhteys tulee Th8-nikamasta asti. Käden polttelevat oireet voivatkin siis olla rintaranka- eivätkä kaularankaperäisiä, niin
kuin ensimmäiseksi ajattelemme, Jari Kinnunen sanoo.
- Esimerkiksi puhuttaessa Th-4 syndroomasta, on kyse tilanteesta, jolloin potilaalla on kipua ja toiminnanhäiriöitä rintarangan
kolmannen - kuudennen nikaman alueilla, yhdistyneenä esimerkiksi niskakipuun, mahdollisiin näköoireisiin, mahdollisiin suolen
ja rakon toiminnan muutoksiin, väsymystä ja palelemisen tunnetta voi esiintyä, myös yläraajaoireet ovat mahdollisia. Hyvin
usein potilaat saattavat jättää tällaisia epämääräiseksikin tuntemiaan oireita kertomatta hoitavalle lääkärille ja
fysioterapeutille.
Fysioterapiassa on keinoja, joilla voidaan vaikuttaa sympaattisen hermoston ärsytystiloihin: sympaattista hermostoa voidaan
sekä testata että hoitaa manuaalisen/mekaanisen terapian keinoin. - Siksi fysioterapeutin on harjaannutettava itseään erottamaan
sympaattiset oireet somaattisista. Näin hoidon vaikuttavuus ja kohdentuvuus paranee. Fysioterapeutin on tärkeää kehittää
kliinistä päättelykykyään ja manuaalisia käden taitojaan. Hänen on myös opittava tunnistamaan tilanteet, joissa hoito onkin
vasta-aihe, ja saattaa pahentaa potilaan tilannetta. Tällöin potilas olisi hyvä lähettää asiantuntevalle lääkärille jatkohoitoon.
- Kun opimme paremmin tunnistamaan sympaattisen hermoston oireita, pystymme kertomaan asiakkaallekin paremmin sitä, miksi ja
miten hoito vaikutti ja miksi vaiva parani, Jari Kinnunen sanoo.
Jari Kinnusen projektityö: Rintarangan dysfunktio ja sympaattinen hermosto; Rangan toiminta ja terapeuttinen harjoittelu 2,
JAMK 2002.
|
|
|
|
|
